Kolmatta päivää aiheena sama naama, toivottavasti ette väsy vielä. Huomiseksi on jo viritteillä ihan muita juttuja, mutta kurkataan pikaisesti meikkiä, josta näyttää tulleen allekirjoittaneelle jonkinlainen turvameikki. Käyn aamuisin toisinaan vähän väsyttäviäkin keskusteluja itseni kanssa meikkaamisen lomassa ja tänään ajattelin antaa teille pienen näytteen äänestä pääni sisällä.
Istuuduin meikkipöydän ääreen ja ajattelin rakentavani tälle kerralle jotain uutta.
(Mikä meikkipohja? Tänään kutittaa ja kiristää, mutta toi punaisuus pitäisi ehdottomasti saada pois näkyvistä.)
Kävin kasvot läpi peitevoiteella ja vesimäisellä meikkivoiteella.
(Oho, yllättävän hyvä. Enpä olis uskonut! Vielä kun saat kulmiin jonkun tolkun.)
Kehystin kulmat liian vaalealla luomivärillä ja rajasin alareunan liian tummalla kynällä.
(Jaa jaa. Noooh, mennään nyt sit näillä. Mites öögat?)
Otin siveltimeen keskitummaa purppuraa ja häivytin sen koko luomelle.
(Hmph, kaipaa lisää potkua.)
Lisäsin ripsityveen ensimmäisen sävyn hohtavaa pikkusiskoa.
(Mnjoo, ihan kiva. Silmät aukes. Mutta ettei vieläkin olis vähän pliisu?)
Tuputtelin molempiin nurkkiin vähän tummennusta.
(Okei, nyt kelpaa. Entäs alaluomet?)
Rajasin alaluomen keskitummalla purppuralla.
(Joo, ok. Ja huulet?)
Venytin kaulaa huulipunapurkkeja kohti ja poimin sieltä uusimman lisäyksen.
(Toi on hyvä. Toi ON hyvä. Meneekö liian monotoniseksi?)
Lilasin huulet hohtavankostealla mineraalipunalla.
(Jesss!)
Pyörittelin kasvoille aurinkopuuteria ja helakkaa poskipunaa.
(Meeeh..ootsä kyllä kalpee. Posliini-iho vois mennä läpi, jos se ei olis niin ohut että verisuonet paistaa. No eipä tälle auta. Ihan hyvähän tästä tuli. Vai ettei kuitenkin olis jotain turhan tuttua tässä meikissä..?)
No joo, oikeassahan se oli. Tuntuu että teen saman lilapunaisen meikin kerta toisensa jälkeen lähes identtisellä kaavalla. En kuitenkaan aio paineistua asiasta, sillä koska joka kerta olen meikkiin tyytyväinen, kaavassa on oltava jotain toimivaa. Näihin vakiintuneisiin rutiineihin on turvallista palata, kritiikistä huolimatta.
Kritisoidaanko teitä aamupuuhien lomassa karsealla puhekielellä?
Taustalla soi: Alexis Jordan
Turvameikki on hyvä olla! Mieki teen usein aivan vahingossa saman meikin, vaikka aamuisin on periaatteena tehdä aina jotain uutta. Ja toi sopii sulle tosi hyvin! En tiedä olenko ottanut jotain vaikutteita sulta, mutta itsekin tartun violetin/luumun sekaisiin sävyihin luvattoman usein nykyisin. Aiemmin oon vihannut kumpaakin väriä ja nyt tuntuu et mikään muu ei oo kiva. Syksy on sekoittanut minun pään, kun aiemmin kirkkaat värit ja lämpimän pronssiset sävyt ovat iskeneet.
Luumu on ihana väri, taipuu niin moneksi. En pistä pahakseni tällaisten vaikutteiden levittämistä. :)
Keskustelu pään sisällä kuulostaa kovin tutulta.. :) Ihanat huulet!
Kiitos, ihanaa että en ole ainoa nyrjähtänyt. :)
Mikä toi luumuinen sävy/sävyt on?
Tummempi mattasävy on MACin Sketch ja hohtava luumu on MACin Cranberry.