Vielä ei olla eilen mainitsemassani pääsiäisenvihreässä, mutta kun siitä viherryksestä kerran oli puhetta, niin jotainhan sen suunnalta piti keksiä. Vähän niin kuin silloin, kun sanoo ääneen ettei vielä ole yhtään nälkä ja kahden minuutin päästä vatsa kouristelee tyhjyyttään. Pyörittelin luomille murrettua kultavihreää ja hykertelin. Rehtiä vihreää, muttei vielä sitä kirkkainta laatua. Hiipivä kevät.
Silmämeikki oli nasta pari punaiselle tukalle, mutta huuliin olisi kyllä voinut keksiä jotain muuta. En muutenkaan ole sydänystävä värillisten kiiltojen kanssa, ne kun eivät juuri koskaan ole makuuni riittävän peittäviä. No, mitäs pienistä, parempi onni ensi viherryksellä!
Sinä sen sanoit! Etsimäni vihreä on juurikin tuo kultavihreä.
Samalla ymmärsin mikä omistamissani vihreissä on vikana – ne ovat liian kylmiä väriltään.
Melkein kuin olisin herännyt unesta. ;)
No mutta hei, siinähän se sitten on – kullalla silattu sammal. :)
Whiih! Ollaan oltu samoissa kevätviheriöfiilareissa! Oon aivan ekstaasissa kunnei oo lunta ja aurinko paistaa. Pakko sutia vihreää simmuun. Kultavihreä on todella kaunis, Sumptuous Olive, perhaps?
Ei ole Sumptuos Olive, mutta arvostan tarkkanäköistä arvaustasi. :) Tämä väri on uudesta Mineralize-nelikosta nimeltä Harvest of Greens. Jumalaisen kermainen koostumus verrattuna aiempiin saman linjan luomareihin. Käy hypistelemässä. :)
Ai ne ovat tulleet jo myyntiin! Heti huomenna testailemaan! :)
Ainakin Turussa ne olivat myynnissä jo, mutta älä hyvän tähden nosta mekkalaa, jos ne ovat teilläpäin vielä piilosalla. :)