Kaupunkitarinoita Köpiksestä, osa 1.

Läksin nälissäni kaupungille etsimään ruokaa, kun silmäni äkkiarvaamatta erottivat horisontissa Sephoran. Huomasin askeltavani ripeämmin ja tunsin näläntunteen kaikonneen kun tartuin hikisin kämmenin ripaan. Tilulii!

Marssin suoraa päätä myyjän luokse ja tiedustelin sopiiko kuvata. Tyty näytti vihreää valoa, joten kaivoin järkkärin esiin ja sukelsin hyllyjen väliin. Parin minuutin räiskimisen jälkeen kiinnitin huomiota silmäkulmaani lähenevään valkoiseen pisteeseen ja sain vaksisedältä ystävällisen komennon lopettaa tallentamisen. Ranskaksi. Ilahdutti niin, ettei edes harmittanut.

Ehdin kuitenkin napata muutaman kunnollisen kuvan, joten nautitaan niistä tässä vaivihkaa ennenkuin joku tulee vaatimaan otoksia pois julkisuudesta. Joulukuussa visiteeraamani Gran Canarian Sephora ei ollut tähän Østergaden tavarataivaaseen verrattuna yhtikäs mitään. Hyllyjä oli julmetun paljon, ne olivat täpösen täysiä, purkit kauniisti ojennuksessa, henkilökunta hehkui palvelualttiutta ja kiitettävä määrä alelaareja oli tuutattu täyteen MUFEa, OPIa, Lauderia, Dioria ja muuta kivaa.

Uskon haahuilleeni liikkeessä hölmistynyt hymy naamallani ehkä vajaan tunnin, mutta niin kireä aikataulu johtui vain ja ainoastaan hyvin kireästä rahatilanteesta. Koriini ajautui yksi tarpeellinen, yksi mielenkiintoinen ja yksi ylilyönti. Jälkimmäisen löydätte näistä kuvista, halukkaat voivat ottaa osaa arvuutteluun.

Puoliksi kiellettyjen kuvien ja ärsyttävien vihjailujen lisäksi tässä artikkelissa ei ollut muuta sanomaa kuin että lomakohdetta skannatessanne tarkistakaa mahdollisten Sephorien läsnäolo. Niissä on kivoja ostettavia asioita nätisti esillä.

Taustalla soi: Robin Thicke