Mitäs sanotte, jos aikaistettaisiin uutta vuotta muutamalla kuukaudella? Jos nyt tekisi yhden kauneuteen liittyvän lupauksen, ehtisi viiden kuukauden ajan skarpata ennen vuodenvaihdetta. Jokaisella on varmaankin jokin kauneuteen liittyvä helmasynti? Pienessä ryhmäpaineessa sellaisen suitsiminen on taatusti helpompaa kuin yksin hiljaisuudessa. Allekirjoittaneella on heti kaksi huonoa esimerkkiä.
1) Nypellän kynsinauhat ja niiden viereisen ihon vereslihalle kolmen päivän välein. Kaikki lähtee kuivan ihon hiplaamisesta, joka pikkuhiljaa muuttuu repimiseksi ja pahimmillaan (ahdistaa tunnustaa..) pureskeluksi. Yök! En ole koskaan ymmärtänyt kynsien pureskelua, mutta paljonko tämä nahkojen narskuttelu muka todellisuudessa eroaa siitä? Tästä on PAKKO päästä eroon. Ja miksi kolmen päivän välein? Siksi, että siinä ajassa iho ehtii uusiutua ja kaiken voi aloittaa alusta. Saa tuomita.
Ratkaisuehdotus: Kynsiöljypulloja jokaiseen laukkuun ja kynsille joka päiväksi kiva lakka.
2) Nojaan leukaa kämmeneen. Okei, paljon pienempi ja harmittomampi paha, mutta aiheuttaa ihon kukkimista leuassa. Muuten ihoni on nyt paremmassa kunnossa kuin vuosiin, mutta leuka on röpelöitynyt hallitsemattomasti. Mitään muuta syytä en ole keksinyt, kuin tässä koneella tapahtuvan käteen nojailun. Sille stoppi ainakin kuukaudeksi, jotta näen oliko teoriani oikea vai johtuuko näppylöityminen jostain muusta.
Ratkaisuehdotus: Leuan pinnoittaminen jollain sottaavalla aineella, joka ilmiantaa tiedostamattoman nojailun heti.
Teidän vuoronne. Mistä paheesta sinä päätät luopua? Alkaen tänään, nyt ihan heti tältä lukemalta – synnit tiskiin! Vertaistuki ja julkisuuden paine kunniaan – tunnustetaan yhdessä!
Taustalla soi: Yves Larock & Tony T
Mä tunnustan ja lupaan lopettaa tuon saman paheen, mikä sulla on ekana. Siis ihan kauheeta. Mutta kun ei vaan voi lopettaa.. :P Mä niin inhoan sitä tapaa, ja oon miettinyt jo monta vuotta syytä sille et kuinka se voi olla niin vaikeeta päästä siitä eroon. Mitään geelikynsiä yms en ole vielä kokeillut. Mutta kynsinauhan hoitoaineet kulkee kassissa vaihdellen mukana. On parempia kausia ja huonompia. :)
Mulla rakennekynnet auttoivat, sillä ne ovat kuitenkin sen verran paksummat että minkäänlainen nyppiminen ei onnistunut. Tämä nuoruusajan ongelma oikeastaan palasikin vasta hiljattain, akryylien poistamisen jälkeen.. :/ Uskon kuitenkin erittäin vakaasti, että itsekurilla tämä parannetaan. :)
Ihanaa, etten ole ainut peukalon sivun nyplääjä. Mä kanssa lopetan sen nyt heti. Lopetan myös kasvojeni hinkkaamisen töissä (miettiessä, huilatessa jne.). Jälkimmäiseen lääkkeksi auttaisi ainakin se, että meikkaisin useammin, silloin naamaa varoisi kuin itsestään. Silmien hieromisen voisin lopettaa myös, koska ripset on ihan yksi risti kaksi aina. Kynsienpuremisesta pääsin eroon piiiitkällä rakennekynsikuurilla. Nää muut jutut tuli sen tilalle. Jep.
Avainsana: sijaistoiminto. Muistelen, että muuan arvokas rouva-asiakas vuosien takaa kertoi lopettaneensa kynsien pureskelun imeskelemällä päivät tikkaria. Auttoi. :)
Mulla on kanssa sama kynsinauharepimis-ongelma! Lupaan (yrittää) lopettaa. Vinkkejä hyvästä ja kompaktista kynsinauhaöljystä, muuten? :)
Lisäksi puuteroin aivan liikaa, ja käytän liikaa poskipunaa. Tunnustan.
Mä olen vuosikausia käyttänyt CND:n Solar Oilia ja tykkään siitä kovasti. Se ei ole edullisimmasta päästä, mutta ne muutaman millin minipullot ovat ääreest’ käteviä kuljettaa mukana.
Puuterointia ja poskipunaa en laskisi synniksi. :)
Onhan näitä…
– poskipunaöverit
– tilannetajun puuttuminen meikatessa (esim. tumma smokey eye päivällä)
– kasvojen ihon nyppiminen ja liiallinen peseminen
– kulmakarvojen huolimaton nyppiminen ja meikkaaminen
– kampaajakäyntien välttely
– epäterveellinen ruoka ja liian vähäinen ulkona oleminen -> negatiivinen vaikutus ihoon
– itserusketusöverit (ehkä noloin asia)
Mutta ainoastaan kasvojen nyppimisestä, kulmakarvojen hoitamattomuudesta, epäterveellisistä elintavoista ja oranssista rusketuksesta olisin valmis luopumaan. Muut ovat osa minua, jotka saavat olla.
Jos mä noista plokkaisin Oikeat synnit, niin kenties tuo ihon nyppiminen olisi listasi ainoa puhdas kauneussynti. Kuka muka sanoo, ettei tummaa silmämeikkiä saisi käyttää päivällä? Pyh, pah ja pöh! :D
Tästä päivästä eteenpäin muistat aina mua ja mun kynsivallitaistelua kun meinaat nipistellä kasvoja – tsempataan yhdessä! :)
Pelottavaa. Arvaa mitä tein kun luin postaustasi? No, nypin oikean käden etusormen kynnellä peukalon syrjää samalla, kun nojasin vasemmalla kädelläni leukaani.
Jep, mlemmat ongelmat olen tiedostanut jo ikuisuuden, varsinkin noi nypityt sormipielet ovat olleet riesani niin kauan kuin muistan. Varsinkin peukaloiden syrjät on lähes aina punaiset vaikka iho olisikin ehjä. Nyppimistä ei tapahdu jos vaan saan rasvattua käsiäni tarpeeksi ahkeraan eikä iho pääse kuivumaan niin, että siihen muodostuu niitä ikäviä tikkuja yms. Koska heti jos semmoinen tulee niin minähän alan välittömästi näprätä sitä ja kohta on peukalon syrjä verillä. Teen sitä muillekin sormille mutta peukalot ovat pahimmat.
Juuri nyt kasvojen iho on suht hyvässä kunnossa (kop, kop), mutta jossain vaiheessa sen kunto oli karsea ja erityisesti silloin tiedostin sen leukaan (ja poskeen) nojaamisen olevan ongelma. Nythän sen ongelmallisuus on jännästi vähentynyt kun ihokin on parempana….
Minä tunnustan myös näprääväni kasvojen ihoa, näppylät pitää puristella ja rutistella ja kaikki mustapäät kanssa. Vaikka tiedän, että todennäköisesti näppylään koskemista seuraa monta viikkoa kestävä tajuttoman ruma rupi, josta jossain vaiheessa muodostuu lähes kraateri ja se ei parane ikuisuuteen ja lisäksi siitä jää arpi, niin aivan liian usein sormet sinne näppylöille kulkeutuvat. Tosin olen jo kehittynyt hurjasti, koska olen pystynyt jopa joitakin kertoja jättämään mahdolliset näppylät rauhaan. Nyt kun vielä pystyisin tekemään sen _joka_ kerta…
Hahaa, eikä! Nauroin ääneen! :D Viheliäisiä tapoja, jotka hiipivät tekemään pahojaan huomaamatta – siis täysin ilman meidän omaa myötävaikutusta. Pikkupirulaiset. :)
Olen myös huomannut tuossa peukaloasiassa sellaisen häiriintyneen ajatusmallin, jolla rauhoittelen itseäni kun kivistys alkaa tuntua. ”Tämä on nyt viimeinen kerta. Viimeistelen vielä nämä ja sitten saa riittää. Ensi kerralla en ryhdy pahantekoon.” No, tähän asti pyörä on joka kerta pyörinyt mäkeä alas samaa vauhtia, ilman sen kummempia hidasteita.
Jospa nyt oikeasti malttaisi lakata tuollaisen tihutyön? Hengessä mukana! :)
Oiskohan sekin pahe, että nyppii kulmakarvoja joka päivä. Välillä se menee niin överiksi, että kulmakarvat uhkaa käydä turhan ohuiksi. Sitten pitää epätoivoisesti antaa niiden kasvaa ja fanaattisesti nyppiä taas uudelleen. Televisiota katsellessa (tai oikeastaan kuunnellessa) on hyvä ottaa peili käteen ja oikein etsimällä etsiä, jos olisi jotain nypittävää. No huvinsa kullakin.
Telkkaria katsellessa? No way! :) Kirkas päivänvalo on kaikkein armottomin, paljastaa ne värittömätkin pirulaiset. ;)
Lupaan täten lopettaa ripsien ”kuorinnan ripsarista” Rullailen ripsiä sormien välissä kun luen, katon telkkaria, istun koneella ja oikeastaan aina. Inhottava tapa josta johtuen puolet ripsarista on aina poskilla ja ripsiäkin on jo tippunut. :( toinen on nahkaroikaleden pureskelu huulista. Vähänkin kuivan nahan tynkää ja repiminen alkaa.
Kuulostavat ihan tutulta, nämäkin. Mä olen pentuna ihan harrastuksenomaisesti repinyt irti ripsiä ja sen seurauksena vasemman silmän alaripsirivissä on edelleen sormenmentävä kolo. :( Huulten repimisestä olen jossain vaiheessa päässyt eroon. Ehkä silloin kun aloin käyttää huulipunaa?
Lupaus kirjattu, taisto alkakoon! :)
Tässä tulee :D kynsilakkojen repiminen (heti jos pienikin halkeema ni pitää sit heti repii pois) , peukalon raaputtaminen siitä kynnen vierestä välillä melkein rystyseen asti, kauhee finnien ja mustapäiden puristelu ja jatkuva naamaan lääppiminen mä tiiän, ei sais, mutku… lupaan yrittää
Yritetään yhdessä!
Paatuneena käsieni repijänä ja pureskelijana (peukut, etusormet, keskisormet.. AUTS!) pyrin nyt itsekin tietoisesti eroon puuhasta. Alati vereslihalle järsityt näpit hankaloittavat normaalia elämääkin (sitrushedelmien kuorinta, anyone?) puhumattakaan siitä, miten hirveältä ne näyttävät. Pureskelua ehkäisee minulla tahmaava huulimeikki, mutta mitä ihmeen tekemistä keksin käsilleni stressitilanteisiin? Rukousnauhan? :D
Meidän jääkaappiin ei ole kauheasti happohedelmiä ostettu, samasta syystä. :D
Kokeile liimata muutama timangi nimettömiin ja peukkuihin, ne on hyvät stressilelut. :)