Joukkuehenkeä

Tykkäämme kosmetiikkaväen kesken kokoontua hölisemään. Toisinaan tapaamisissa puhutaan paljonkin kauneustuotteista ja pengotaan läpi käsilaukkuja tai vertaillaan kameroita, toisinaan ruoditaan ihan muita juttuja. Montaakaan purkkihöperöä ei tarvita koolle, kun äänenvoimakkuus nousee kuumottavalle tasolle ja seurustelu johtaa nopeasti massahysteriaan. Tällä kertaa emännöintivastuun otti uuras Sensaisti-Mari, joka laski kotiinsa liki kolmekymmentä kosmetiikkahullua. Aika veto.

Ajelin länsirannikolta pääkaupunkiin pieni hymynkare suupielessä, takaluukku täynnä kynsilakkaa. Jokin tässä yhtälössä hymyilytti: Tyypit hyppäävät junaan tai rattiin eri puolilla Suomea ja luovivat toistensa luo viettääkseen yhden illan omiensa seurassa. Niin vaan voi näköjään vielä aikuisenakin löytää itselleen joukkueen. En ole koskaan oikein harrastanut mitään, eikä sellaista saunailtajengiä ole kertynyt ympärille. Omat rakkaat ystävät tietysti, mutta sellaista kahjoa yhteiseen päämäärään tähtäävää tiimiä ei. Tästä purkkihurahtaneesta leidistöstä on hyvää vauhtia muotoutumassa joukkue. Tapailin tätä samaa tunnelmaa jo kesällä, mutta fiilis on siitä yhä lujittunut. Ei tarvita yhdistävää ammattia, ikää, paikkakuntaa tai ammatillista pätevyyttä, kun on yhteinen palo.

Kosmetiikkaan hurahtaminen on vähän riskialtis harrastus. Kovin moni ulkopuolinen ei edes yritä ymmärtää, miksi joku voi pakahtua innosta kauniin värikosmetiikan edessä tai miten tärkeää on etsiä se täydellinen kosteusvoide. Kun joukko vähän vinoon katsottuja kauneusintoilijoita löytää toisensa, ymmärrys on heti läsnä. Pulina rönsyilee, eleet viuhtovat, korvia käännetään lähemmäs ja nauru raikaa.

Palataan siihen kynsilakkaan takaluukussa. Iloisen kokoontumisen yhteydessä on luonnollista järjestää pienet penkojaiset. Jokaiselle meistä kertyy tarpeetonta kosmetiikkaa, joka voi toiselle olla todellinen aarre. ’Tuo ja vie’ -tekniikka toimii kylmäpäisyyden periaatteella.  Pienet nyssäkät sisältöineen kaadetaan keskelle lattiaa ja ne, joiden kantti kestää tönimistä, hyökkäävät haalimaan vaihtoaarteita. Kannoin oman korteni kekoon parin kilon kynsilakkakassilla ja nappasin vaihdossa pienen pussillisen värikosmetiikkaa. Tässä diilissä ei ollut häviäjiä.

Saimme mukaamme leuatloksauttavan kassillisen selektiivistä kosmetiikkaa, jota yleensä jaellaan blogilahjuksina hyvin kitsaasti. Jokaisen kokoontumisen eteen joutuu tarjoiluineen ja lahjuskasseineen näkemään valtavasti vaivaa ja ihan tässä erikseen nyt nostaisin lakkia kaikille, jotka ovat sen työn joskus tehneet. Kiitos. Ehkä voin joskus yrittää hyvittää vaivannäön omalla vuorollani.

Menomatkan hymynkare vaihtui paluumatkalla virneeksi. On ne niin hienoja tyyppejä. Esikuvat ja innoittajat luontevasti samassa porukassa kuin me märkäkorvaiset vasta-alkajat, samalla innostuksella ja aidolla kunnioituksella. Irroittelin kotimatkalla estottomasti radion tahtiin vedetyllä puolitoistatuntisella nasaaliaarialla ja skoolasin mielessäni kaikille kosmetiikkahörhöille bloggaajille ja lukijoille. Kiva kun olette siellä.

Taustalla soi: kaiku illan aikana läimityistä aplodeista

23 vastausta artikkeliin “Joukkuehenkeä

  1. Ai että, tästä tekstistä tuli todella, todella hyvä mieli! Kirjoitit todella kauniisti illasta-juuri tällainen muistikuva siitä jäi! ^^ Kiitos itsellesi, kiva että olet siellä! Ja lauantaina miitissä!

    PS.kynsilakat on kivoja.

    1. Kiitos! Mä olen noin isossa porukassa vähän sosiaalisesti epävarma, mutta onneksi on tällainen kanava, jossa sitten jälkikäteen jaella rakkaudentunnustuksia. :)

      PS. Hyvä! :)

  2. Oli kyllä niin kivaa! Olen tässä suunnitellut, että voisin kesällä järkätä meillä miitin jos vaan saan Isännän ja Tyttären evakkoon :)

  3. Näin lukijan näkökulmasta on myös ihanaa tietää, että Suomen kamaralla on muitakin kosmetiikkahulluja. Vertaistuki ja tiimihenki rules! :)

  4. Heh, mä taisin olla jo valmiiksi kosmetiikkaröykkiön vieressä ja siitä ei sitten niin vaan päässytkään muualle :D Tosin yleensä otan vain yhden tai muutaman ja tälläkin kertaa vein jonkin verran, kiva, että kaikki kelpasivat!

  5. Purkaessani kotona ihastuttavaa ja kutkuttavaa tavaramäärää olin sekä luvattoman innoissani, että kauhuissani. Mistä nämä kaikki edes ehdin koota mukaan, sillä puhuin myös ääneni käheäksi? Ilmeisesti kosmetiikka-intoilijat ovat myös multitasking-joukkoa joka voi haravoida vaihtokasat ja jutella henkevästi kosmetiikasta samaan aikaan…

    Hiukan nolostuttavan riehaantumisen valossa kannoin kotiin jopa tuplan yhdestä kynsilakasta. Lupaan pyhästi, että jokainen kosmetiikkaluolaani kannettu kynsilakka tulee joko käyttöön tai lähtee kiertoon seuraavalle potentiaalisesti kiinnostuneelle.

    Sanasi olivat oikein kauniita ja toivottavasti tapaamme samoissa merkeissä myös tulevaisuudessa. Omat miittimatkani ovat harvoin kohdalle osuvaa luksusta, joten otin viikonlopusta oikein bonusannoksen energiaa. Se, että junassa meni mennen tullen 5,5 h ja reissuun kului 2 vuosilomapäivää on pikkujuttu…

  6. Todella ihanasti ja hyvin kirjoitettu! :)) Voin täysin yhtyä sanoihisi. Oli tosi kiva tavata, harmi että aika kului niin nopeasti ja sitä asiaa tuntui olevan paljon ja kaikille, mutta toivottavasti tavataan jossain toisessa miitissä pian..! :)

  7. Ihan mahtavaa! Itsekin olen oman pienen joukkueeni löytänyt ja monta muutakin ihanaa ihmistä ympärilleni tämän hassun harrastuksen myötä<3

  8. En voi tarpeeksi hehkuttaa miten ihanaa väkeä paikalla olikaan! Samoja fiiliksiä siis täälläkin. Tosin menomatkalla itseäni lähinnä jännitti tulla mukaan ihmisten seuraan, joita ei koskaan ollut tavannut. :)

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.