Hiihop! Maanantaiaamu Viilankantoluvan kulisseissa. Haluatteko kurkistaa?
Rehaan kahvin ja suihkun voimalla käynnistyneen ruhoni makuuhuoneeseen meikkipöydän ääreen aamukymmeneltä. Neljä sekuntia sen jälkeen kun olen raottanut makkarin ovea, parhaat paikat on valloitettu.
Kolme neljäsosaa meikkiseurueestani tyytyy vähään ja kritisoi tekemisiäni harvoin. Tasapainoisessa kokoonpanossa on kuitenkin läsnä myös oppositio, jonka mielestä meikkaus- ja ruokinta-aikataulut kaipaisivat pientä uudelleenjärjestelyä.
Jätän opposition harjoittamaan paheksuntaa ja käännyn valkkaamaan puhelimesta taustamusiikkia. Olen jo pitkään kuunnellut vahingossa löytämääni ruotsalaista radiokanavaa, joka soittaa sopivasti sekaisin kaikenlaista kiihdyttävää ja tunnelmallista. Pidän kanavan ikkunaa usein auki myös läppärillä. Kirjoittaessa kaipaan ympärilleni hiljaisuutta, mutta muulloin tykkään kun taustalla musisoidaan.
Kipaisen kylppäristä sutisaaliin, joka on käynyt sampoouinnilla edellispäivänä. Olen yrittänyt vähentää siveltimien ylenpalttista käyttöä, sillä niiden peseminen jurppii. Koska valikoimaa piisaa, koppaan helposti sivellinmukista uuden varren jokaiseen työvaiheeseen – ja viikossa pestävää kertyy järjetön määrä. Yritän opetella tekemään samalla siveltimellä useamman vaiheen, vaikka välineurheilija sisälläni valittaakin kalsaa kohteluaan. Järjestelen puhtaat siveltimet oikeisiin mukeihin ennen kuin aloitan päivän maalihommat.
Räpsäisen järjestelypuuhien ohessa kuvan kohtuuttoman pitkään pysyneistä kynsitarroista. Ne täyttävät tänään kaksi viikkoa ja keltaisuus alkaa toden teolla maistua puulta. Kärjissä näkyy pientä kulumaa ja kasvuraja on jo selkeä, mutta yksikään reuna ei osoita vielä irvistämisen merkkejä. Olisin valmis riipimään nämä virnuilevat sarjakuvahahmot jo irti, mutta uteliaisuus on toistaiseksi yliotteessa. Montako viikkoa vielä?
Käännän peilin mahdollisimman valoisaan kulmaan ja alan sutia. Tänään iho tuntuu sen verran kireältä, että katson parhaaksi valita kaikki pohjameikkituotteet kosteuttavimman kaavan mukaan. Kuten tavallisesti, en vielä meikkipohjaa työstäessä tiedä yhtään, minkälaista loppukokonaisuutta haen. Mieli käy läpi vaihtoehtoja pikimustista sumusilmistä kupariseen pigmenttirajaukseen ja vallattomuuksia jos minkälaisia, mutta päädyn kuitenkin pohjustamaan luomen harmaalla. Liekö säätila kun inspiroi? Kun hailakka betonipohja on paikoillaan, alan miettiä sille mausteita.
Harmaan kaveriksi valikoitui tänään farkunsinistä kimalletta sekä alaluomen tehosteeksi kultaista kynää. Keskityin käyttämään mahdollisimman suuria siveltimiä ja harmaa utuisuus saikin pehmeistä vedoista kivaa lisätunnelmaa. Kasvot ja huulet jätin vaatimattomammalle tolalle, jotta silmien kimaltelu sai tarvitsemaansa tilaa.
Nappasin lopputuloksesta kuvat, kipitin kirjoittamaan päivän postausta ja hetkisen kuluttua juoksen tukka märkänä bussiin. Niin ja ruokin nelijalkaiset, ennen kuin oppositiossa ruvetaan suunnittelemaan vallankaappausta. Uusi viikko, uudet haasteet!
Reippautta päivään!
* * * * *
A typical Monday. Loads of coffee, cuddling the fur balls, good music on the background and a set of clean brushes. Ended up wearing shimmering blue and gold over a grey base. Not as weird as it sounds, when you leave cheeks and lips neutral. Have a great week!
No en olisi kyllä uskonut, että nuo keltaiset kynnet on sulla vieläkin! Tässä herääkin kysymys, että mitenhän hyvin ne lähtee kynsiltä pois jos ne haluaa poistaa? Vai lähteekö ollenkaan? :D
Kynsilakanpoistoaineella pitäisi ymmärtääkseni irrota, mutta oishan se ihan väärin viheltää poikki kesken jännitysnäytelmän.. :D
Olipas tämä kiva postaus. Tuli hyvä mieli :)
Kiva kuulla! :) Välillä vähän vaihtelua postausrutiiniin. :)
Teillähän on varsin ihastuttava valikoima karvaisia perheenjäseniä!
Muutkin meikkobloggarit voisivat julkaista tuollaisia naturel-kuvia. Ennen ja jälkeen, miten nassu muuttuu, kun vähän korostetaan ja häivytetään. Tämä meikkaus on meidän naisten tekemää taidetta, sanon minä. :)
Valikoima tosiaan. Aina riittää valinnanvaraa kun etsitään syntipukkia johonkin tihutyöhön..! :D
Kiva lukea arjestasi näinkin yksityiskohtaisesti. :) Minne muuten ovat jääneet ”taustalla soivat”? Olen niitä hieman kaipaillut. :)
Taustasoitot jäivät pois kyydistä, kun artistien miettimisestä tuli suurempi vaiva kun postauksen kirjoittamisesta. Ripottelen niitä mukaan kun sopivia osuu kohdalle. Tekisi mieli vaihtaa artistit biiseihin, mutta en tiedä sallitaanko näin kokonaisvaltainen takinkääntö. :)
Ilman muuta sopii vaihtaa artistit biiseihin. :) Onhan se toki helpompaa sulle, mutta ihan yhtä viihdyttävää meille lukijoille. :)
Kiitti, otan rohkaisun vastaan! :)
Voi nuo koirulit <3 Rapsutuksia sinne, raaps raps rapsss raps!
Tyytyväistä mölinää paluupostina. :)
Kiva kurkistus kulisseihin,tykkään. :)
Kiva juttu! :) Saatan rohkaistua tekemään näitä jatkossakin. :)
Kyllä mäkin jo hämmästelen noita kynsitarroja :D Kauanhan meinaavat keikkua vielä..? Ja millä irrota?!? Pakko myös eläimistä mainita; musta kissa vei sydämen <3 ja mitä rotua koirat edustaa, en nimittäin äkkiseltään tunnistanut :)
Mustit ovat sileäkarvaisia collieita eli kavereiden kesken nahkalassieita aka nahkoja. Hellyydenkipeitä paimentolaisia. <3 Musta tyyppi on hellyydenkipeä tasan silloin kun luvassa on ruokaa. :)
Jopas on Marge tiukassa! Älä ihmeessä mene poistamaan niitä vaan katsotaan kauanko ne kestävät, onpahan kynsilakkafirmoilla ihmettelemistä. Tuo au Naturel kuva on hyvä alkuun, näkee mistä lähdetään liikkeelle. Tätäkin meikkiä voisin kokeilla itse tehdä räpistellä, kiitos vinkistä.
Ihanat nuo taustailijat sinulla. Itsekin haluaisin kissan, mutta allergia estää sen. On tyydyttävä yhteen koiraan, ja oma bullterrierineiti on sen verran persoonallinen tapaus ettei sen kanssa aika tule pitkäksi.
Meillä tuo siippa oli allerginen sekä koirille että kissoille kun tavattiin. Vaan eipä ole enää. Pakkosiedättyminen ei tietty kaikille toimi tai ole edes mahdollisuus, mutta tässä talossa siitä on pelkästään positiivisia kokemuksia. :)
Eikä, ihana postaus! Koskakohan jaksaisin itekki tehdä tällaisen minun päiväni (tai aamuni) -postauksen.. :)
Sitten kun siihen tulee sopiva sauma! Ei tätäkään mitenkään erityisesti suunniteltu, napsin kuvia ihan muuhun tarkoitukseen, kun keksin että hei, tällainenkin voisi olla kiva. :)
Hyväntuulinen postaus! Uijuijui noita karvaisia kavereita! Poden törkeetä (kroonista) eläinkuumetta.
Kiva meikki myös, mitäköhän tuo sininen silmissäsi mahtaa olla? :)
Eläinkuume on sitkeä seuralainen. Se ei välttämättä hellitä, vaikka talon kokonaisjalkamäärässä ylitetään jo kaksikymmentä.. :D
Sininen väri on MACin Pearlglide-rajauksen sävy Industrial. :)
Ilman muuta sopii vaihtaa artistit biiseihin. :) Onhan se toki helpompaa sulle, mutta ihan yhtä viihdyttävää meille lukijoille. :)