Lojun peitossa karttaen haastetta.
Yhdeksän laatikkoa,
yhdeksän uutta mahdollisuutta.
Yhdeksän tapaa voittaa
ja sama suhde hävitä.
Uudesta alusta uuteen nousuun,
siihen iki-vieraan oloiseen
k…
ohtuuteen?
Yhdeksän tapaa murehtia
mennyttä ja tulevaa.
Kumman lasti kallistaa?
(En tiedä mistä aloittaa.)
Samanlainen laatikosto seisoo minunkin makuuhuoneessani ja odottelee järjestelyä. Muuton jäljiltä kaikki on sikin sokin yhdeksässä laatikossa. Eikun kahdeksassa, yhteen unohdin kootessa laittaa pohjan.
Hahha, eikä. :) Mä en ole uskaltanut aloittaa raivaamista vielä, pelkään että tarvitsen noita kaksi. :/
TAHTOO KANS.
Innostavasta,
Kohtuuttoman
Ehtymättömästä ja
Aavasta
huonekalukaupasta saa. :)
Mäkin haaveilen noista, mutta toistaiseksi jää haaveiden tasolle. Mulla on makuuhuoneessa kauneuspöytänä lipasto, joka on vähän vanhempi ja oon saanut sen edesmenneeltä mummultani. En halua luopua siitä, minnekkään muualle se ei mahdu ja Alex ei mitenkään sopisi yhteen sen kanssa :/. Mutta haaveissa on, että seuraavaan (ja toivottavasti lopulliseen) kotiimme saan oman meikki- ja pukeutumishuoneen ja sitten pari Alexia on must! :D
Oi, lipastosi kuulostaa ehdottomasti säilyttämisen arvoiselta! Mullakin on takatasku täynnä suunnitelmia seuraavaa asuntoa varten, vaikka sellaisen saavuttaminen ei tässä elämäntilanteessa tunnu millään lailla mahdolliselta. Mutta haaveilua ei onneksi kukaan kiellä. :)