..eli tukkatumpelon kokemuksia melkoisen fiinistä suoristusraudasta. Sain pr-toimistolta tarjouksen testata valitsemaani hiuslaitetta postausta vastaan ja vaikka en yleensä suorilta käsin lupaa kirjoittaa mistään testituotteesta, tämä tarjous oli liian houkutteleva. Miten tukkatahvo ja hiusmuotoilun uusin tekninen kärki tulivat juttuun?

Mikäli olet seurannut blogiani pidempään, tiedät että olen tukka-asioissa todella kädetön. Tyydyn yleensä pitämään tukan suihkunraikkaana ja käytännöllisyyssyistä suurimman osan vuorokaudesta ponnarilla. Omistamani suinta- ja käherrysvälineistö on ajalta ennen täysi-ikäistymistäni. Ei nyt viitsitä laskea tarkkoja vuosia, mutta onhan siitä jo aikaa. Ei sillä, että kuontalo-operointi olisi pelkästään välineistöstä kiinni, mutta jospa edes osittain? Täytyyhän se vaihtoehto sulkea pois. Voisinko parantaa onnistumismahdollisuuksia kunnollisella laitteella?

Valitsin useammasta vaihtoehdosta vanhan kunnon suoristusraudan. Järkeilin sen olevan tarpeisiini kaikkein monikäyttöisin ja ymmärrykseni mukaan sillä saisi värkättyä monenlaisia kampauksia – mikäli kampauspeukalon saisi kammettua irti kämmenestä.

Bosch Sensor Protection* on harppaus vanhasta  on/off-napillisesta karvalakkimallistani täysin uudelle teknisyyden tasolle. Se on muotoilultaan käteensopivan virtaviivainen myös lyhytsormiselle käyttäjälle ja teknisiä toimintoja piisaa. Lämpötilan säätely ei liene uutta kenellekään jonka suoristusrauta on valmistettu 2010-luvun puolella, mutta hammasharjoista tuttu kovakouraisuudesta varoittava värinä lienee vähän uudempi ominaisuus. Olen saanut raudan varoittamaan liiallisesta puristuksesta muutamaan otteeseen, mutta jos tykkää käyttää jämäkämpiä otteita, ominaisuuden voi halutessaan myös kytkeä pois päältä.  Näppäinlukon löytäminen vaati ohjekirjaa, mutta manuaalin avulla olen saanut helpotusta paitsi näppäinhallintaan, myös muotoiluun.

Ohjekirjasta löytyy sopivan muotoilulämpötilan valintaohjeiden lisäksi myös seikkaperäisiä neuvoja siihen mitenkä päin niitä tukkapihtejä oikein kuuluu käännellä ja miten kauan yhden hiusosion käsittelyn kuuluisi sekunteina kestää. Olen perin ilahtunut pumaskan yksityiskohtaisuudesta, joka ottaa huomioon myös kaltaiseni aloittelijat. Kattavan ohjekirjan lisäksi bonuspiste siitä, että rauta kuumenee käyttövalmiuteen 25 sekunnissa. Eli suunnilleen siinä ajassa, jonka tarvitsen rauhoittavaan hengittelyyn ennen muotoilun aloittamista. Edellisen raudan kanssa piti hiusten kohtalosta päättää varttia ennen, mikä sitten yleensä jo käsittikin sen koko operaatioon varaamani ajan.

Koska olen hiustenlaittajana paljasjalkainen noviisi, saatte vapaasti nauraa seuraaville huomioille. Keräsin tähän kuitenkin muutamia seikkoja, jotka tekivät minusta ja raudasta ystävät.

Näppäinlukko. Liika teknisyys meinasi ensin kalauttaa hampaat omaan nilkkaan, kun jouduin kihartamisen sijaan keskittymään toimintojen ihmettelyyn. Ohjekirjasta löytynyt näppäinlukko pelasti hermot ja hiukset.

Kitkaton luisto hiuksen pinnalla. En tiedä johtuiko luistavuus jostain teknisestä ominaisuudesta vai ainoastaan siitä, että nykyajan raudat vain ykskantaan ovat näin hyviä, mutta ensimmäisen vedon jälkeen todella pysähdyin tuijottamaan peilikuvaani. Näinkö sen kuuluisi liikkua? Koska menneiden murehtiminen ei ole tapaistani, en kirjoita auki täsmällisiä ajatuksiani siitä, miten paljon aikaa ja hermorakenteita poltin vanhan raudan kanssa temppuiluun – lopulta menettäen uskoni koko hiusten muotoiluun. Tämä raudan myötä alan ymmärtää, miksi maailma on täynnä kampaustutoriaaleja.

Ällistyttävä kiilto. Jälleen yksi odottamaton seikka, jonka edessä seisahduin hetkeksi hämmästelemään. Vaikka hiukseni ovat luonnostaan piikkisuorat ja hyväkuntoiset eivätkä varsinaisesti kaipaa erillistä rautakäsittelyä, olen oppinut tarttumaan apuvälineeseen silloin, kun haluan hiuksista ekstrakiiltävät. Okei tämä on varmaan sellainen seikka, joka johtuu raudan ionisointiominaisuudesta. Se on ainoa selitys, joka käy järkeen. Vai miksi muuten ennestään ihan hyväkuntoisesta hiuksesta tulee yhdellä läpivedolla ihan naurettavan kiiltävä, kuin päänahasta roikkuva peili? Ja se kiilto myös pysyy.

En voi vielä väittää olevani mikään kampaustaituri, mutta olen päässyt harjoittelussa hyvään alkuun. Voin jo suunnitella lämpökäännellyt hiukset osaksi kokonaisuutta, sillä tämän raudan myötä uskallan luottaa siihen, ettei muotoiluyritys pääty raivariin. Taidoissa piisaa todellakin vielä hiomista, mutta nyt harjoittelu tuntuu sentään mielekkäältä.

Uskon että rauta käyttäytyy mallikkaasti edistyneemmänkin hiusharrastajan käsissä, mutta tällaisena hiusasioissa vielä  haparoivana ensiaskeltajanakin suosittelen laitetta lämpimästi. Kattavat toiminnot ja alkuun kannustavat kuluttajaystävälliset ohjeet on kasattu järkevän hintaiseen pakettiin.

Raudan OVH on 80€ ja lähimmät jälleenmyyjät voit katsastaa täällä. Pakkaukseen kuuluu myös lämpösuojattu säilytyspussukka.

Oletko sinä viisastunut jonkin kauneudenhoitovälineen myötä? Tekikö tekniikka tumpelosta taiturin? Haluan kuulla tarinasi!

*Suoristusrauta saatu näkyvyyttä vastaan*

* * * * *

With a straightener this simple and functional I’ll finally be able to learn to do my own hair. That might not sound like a big deal, but if you’ve ever browsed through my blog archives, you’ll understand.