Viikonloppuna piti

Järjestää vaatekaappi. Olen jo pitkään etsinyt vaatteita mustanpuhuvasta ruttuun sullotusta kasasta tunnustelemalla kankaita, mutta eilen jouduin ensimmäistä kertaa turvautumaan taskulamppuun. Naurakaa vapaasti. Siippa pitää oman puolensa viikattuna ja värikoodissa.

Valmistella seuraavaa työviikkoa. Ohitin duunihommat ja uppoduin tunneiksi keltaiseen tarjouskirjaan. Siippa luki sen seuraavaksi ja suoristi kaikki merkkausnurkat. Väitti vahingoksi.

Kirjoittaa blogijuttuja varastoon. Uusi arki on osoittautunut sen verran täyteläiseksi, että aiemmin harjoittamani Istu ja pukkaa -kirjoittaminen ei enää onnistu. Kirjoittamisen sijaan uppouduin lukemaan entisen opettajani kolumneja ja vehtaroin murheellisena itseruoskinnassa. Miksi päästin irti rutiinista?

Lenkkeillä kauniissa syyssäässä ja harjoitella kuvaamista käsiasetuksilla. Sen sijaan join ensimmäistä kertaa moneen kuukauteen kaljaa ja riekuin nuorison seassa yökerhossa. Livebändi oli mainio, soittivat ysäripoppia ja Prodigya.

Tehdä jotain ryhdikästä ja järkevää siltä suoritettavien asioiden listalta, joka pitenee jokaisella vatvomiseen käytetyllä tunnilla eksponentiaalisesti. Sen sijaan nukuin neljän tunnin päiväunet ja nyt haaveilen kokovartalohieronnasta ja siitä että joku retuuttaisi koirat pimenevään ja tuuliseen syysiltaan puolestani.

Takana on rentouttavan vetelä viikonloppu, josta ihan viime hetkillä tunnen huonoa omatuntoa. Miksi rentoutumisesta on aina pakko potea syyllisyyttä? Haluaisin jotenkin sitoa tämän vuodatuksen kosmetiikkaan, mutta ehkä annetaan tämän teemaksi muodostuneen ylisuorittamisen jatkua vielä huomiseen ja huitaistaan tämä ajatustulppa maailmalle yleisen synergian puolesta.

Taustalla soi: Jon Bon Jovi – Who Would You Die For

10 Comments Lisää omasi

  1. Myy sanoo:

    On kyllä niin väärin, että laiskottelusta tulee heti syyllinen olo.

    Mä ylläpidän meidän vaatekaapeissa natsimeininkiä, mutta se tulee jotenkin ihan luonnostaan. En vaan osaa olla viikkaamatta viivasuoria pinoja. Ja huomaan heti, jos siippa ei ole ottanut sitä pinon päällimmäistä paitaa.

    1. HAHHAHHAA, sä kuolisit kun näkisit mun vaatekaapin. Muahahaa, siinä olis tosielämän pelkokerrointa kerrakseen! :D

  2. Päivi sanoo:

    Mulle ei enää nykyään tule syyllistä oloa laiskottelusta, mutta bloggausrutiinin (ja monen muunkin rutiinin) menetys kyllä harmittaa. Sä olet varmasti ansainnut laiskan viikonloppusi.

    Meillä mies on se sotkuisempi yksilö. En voisi edes kuvitella mitä siitä seuraisi, jos alkaisin odottaa häneltä pinon ensimmäisen paidan käyttöönottoa. Paitsi että niin, meillä vaatteet on hujan hajan kaapissa, molempien kamat sulassa sovussa keskenään. Huhhuh, pitäiskö mennä siivoamaan… :o

    1. Voi eikä, onpa symmpistä. Mahtaakohan tää vaatekaappiasia kertoa parisuhteesta metatasolla? :)

  3. Liina sanoo:

    TASKULAMPPU! SÄ OOT NERO! Miksen oo tuota itse tajunnut, vitsi miten paljon siitä olisi iloa.

    Sellaista olen joskus miettinyt, että jos vaatteissa olisi vaikka joku RFID-tägi, ja sitten voisi puhelimen avulla yrittää paikantaa vaikka kukallisen hameen. Puhelinappis ilmoittaisi, että polttaa, polttaa, kylmenee, polttaa, siinä on!

    Vaikka toisaalta nää leggarit joita aina käytän on kyllä kätevästi mytyssä päällimmäisenä.

    1. No kun alkoi olla kiire poistua ovesta ja nahkahametta ei vaan hyvin tunnistettavasta tekstuurista huolimatta alkanut löytyä. Luulen että osasyyllinen tähän retuperään on se, että kotitoimistossa ei tarvita muita vaatteita kuin ne, joissa on hyvä könöttää koneen ääressä. Jos sitten ensi viikonloppuna se siivous?

  4. Marki sanoo:

    Jos joskus löytyy se hetki kun voit vaan olla niin käytä se. Meillä oli ennen miehen kanssa sama vaatehuone mutta jouduin ottamaan asumiseron ja hommaamaan oman vaatekaapin. Siksi koska jouduin omia vaatteitani etsimään otsalampun kanssa. Se mitä ei nää ei häiritse. Sama pätee sunnuntapäiviin. Laita vaatekaappi kiinni :)

    1. Haha, kyllä! :)

  5. Satu sanoo:

    Hih hih mä olen ihan natsi vaatekaappiasioissa :D Mies pitäköön millasta pommia tykkää, mutta silitän ja viikkaan sen paidan aina divaanille, josta vieköön kaappiin. Jos heittää myttyyn: oma moka. Mut mulla on viivasuoria pinoja ja selkeä järjestys :D Lisäksi otan aina sen alimman paidan mutta pitää ottaa varovasti xD

    1. Mäkin haluaisin että vaatekaappi olisi järjestyksessä, mutta tällä hetkellä tilanne on kyllä kertakaikkisen vastakkainen. Edelleen. :D

Ilahduta kommentilla!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.