Nyt on tiukat paikat. Viilankantoluvan kulisseissa kuohuu ja välittäjä kävi tänään napsimassa kuvia asunnosta, joka on ensi viikolla vapaata riistaa kaikkien halukkaiden ällisteltäväksi. Suom. huom. Asunto on myynnissä ja tulevat asuntonäytöt ahdistavat. Ei siinä muuten mitään, muttakun meikkinurkka-parka on täällä ihan yksin ja ilman suojaaaaa..! No okei osa stressistä saattaa johtua myös siitä, että olen tottunut elämään kotonani kuin kotonani ja nyt on ns. ruoppaus käynnissä ennen ensimmäistä näyttöä. Niittotyö laitettiin alulle vaatekaapista, joka on muuttunut vuosien varrella muistojen hautakammioksi. Siivouksen ohella tein karsintaa vaatepuolen säilykkeisiin, joista ei enää ole plikalle lämmikkeeksi. Sisälläni kuohuu.
Punaiset lateksihousut, kiksukausi 18-vuotiaana.
Pastellivioletit kangashousut täynnä nimmareita, angstikausi 14-vuotiaana.
Haarakiilalliset äitiysvaatteet, se sekava kausi 25-vuotiaana.
Mustat liian pienet nahkaminisortsit, luulottelukausi 27-vuotiaana.
28 paria mustia sukkahousuja, meikkitaiteilijakausi.
Oivoi.
Henkilökohtaisten kuohujen lisäksi löysin jotain, joka saattaa hymyilyttää myös teitä. Atlanta -96. Pakko saada patukkaa. Camelin tarralompakko. Niin ruskea huulipuna, että edes minä en keksi sille käyttöä. Haluaisin sanoa, että nämä ovat kaikki rekvisiittaa ysäribileisiin, mutta ehkä on aika tunnustaa ääneen että minulla on tavaroihin heijastuva tunnesideongelma. Tästä tulee vielä pitkä viikko.
Mitäs sanotte, pitääkö sivellinkokoelma evakuoida asuntonäytön tieltä? Riittääkö vaatehuoneen siivous vai pitääkö siistiä myös kirjahylly? Ovatko kunnon mainoslauseet kuolleet sukupuuttoon häveliäisyyden tieltä?
”Taitaa tyttö tietää että olis seinän takana patukkaa tarjolla ….” Ei mulla muuta.
No väärinhän sekin oli sit lainattu, äsh. :D Mä muistan vielä elävästi sen hetken kun yläkoulussa joku maikka näytti meille tän kuuluisan Tupla-mainoksen ja hiljainen lamppu syttyi luokassa. Onko..voiko..voiko sillä tosiaan olla huumorintajua? :D
Atlanta 1996 <3 Mulla oli useampikin Coca-Colan mainospaita, jotka käytettiin ihan puhki. Onkohan äidillä ne vielä jossain tallessa..
Mä oon hamstraaja, mutta pienemmässä potenssissa kuin mamabear. Lapsuuden koti on ratketa liitoksistaan kaikkien sinne tungettujen tavaroiden kanssa ja vaikka se toisaalta on aika nihkeetä, sieltä kyllä löytyy jokaisiin naamiaisiin aina jotain! :)
Oi oi… En kommentoi nostalgiaa, mutta tuo asuntonäyttö. Olisko mahdollista laittaa puhdas valoverho tai joku muu kevyt peite meikkinurkan tavaroiden päälle. En tiedä olisko se outoa, mut tällainen tuli mieleen.
Ha, ei huono! Tai sit mä vaan koppaan asuntonäytön alta mukaani koirat ja meikkisiveltimet. :D
Kaksi taloa myyneenä voin kertoa että mahdollisimman riisuttu versio näyttökohteesta on aina paras. Eli kaikki mikä irti lähtee kannattaa laittaa pois näkyvistä. Mutta tietty ne kaapitkin olisi hyvä olla kuosissa, eli yksi ratkaisu on reilusti pakata vaikka muuttolaatikkoon ylimääräiset kamat esim. keittiön tasoilta tai meikkipöydältä ja roudata mukaan. Myös myyntikuvissa kaikki ylimääräinen tavara näyttää helposti sotkuiselta, vaikka ei sitä olisikaan.
Hei apua, enkö mä muka vastannut tähän vai jäikö komentti siirrossa johonkin bittiavaruuteen?
Joo kaikki mitä irti lähti, kannettiin väliaikaisvarastoon mun vanhempien luo. Kauhee homma, miksi on pakko haalia sitä tavaraa niin julmetusti?
ah, asuntonäyttökurimus. Aika ei oo todellakaan kullannut muistoja. ONNEKSI meidän asunto myytiin vajaassa kolmessa viikossa, en ois kestänyt yhtään enempää. Ei muuten mitään, mutta muutaman kuukauden ikäinen koiranpentu ja yksi aikuinen koira oli kombo, joka vaikeutti sitä etukäteen siivoamista aika tavalla. Suosittelen samaa kuin edeltävä kommentoija; kaikki mahdollinen irtotavara pois ja piiloon. Onnea kaupoille :)
Mä niiiiin nään sieluni silmin nuo punaiset lateksihousut sun päällä :D Ihan siis heterolla ja kiltillä tavalla!
Haahahahaaa, niissä housuissa ei kyllä ollut MITÄÄN kilttiä – mutta se sopi siihen elämänvaiheeseen. :) Nyt olen jo ihan liian täti pukemaan päälleni vastaavaa. Mutta hitsi että niiden pois heittäminen on silti hankalaa!
Aaapu-aa, hieman myöhässä tämä mun vinkki asuntonäytöistä.Rajausvärejä yms oli joku ’rehellinen’ muisranut poimia meikkipöydältä omaan taskuunsa.Siveltimet ja koirat siis aina mukaan. ;)
Eikä? Onpa tylyä! Toivottavasti mukana meni joku inha pöpö.