Kometiikkavaihtarit

Pääsimme viikonloppuna bloggaajaystävien kanssa toteuttamaan lempipuuhaamme, eli penkomaan toistemme jäämistöjä. Kaadoimme kukin omat tuomisemme kasaan lattialle ja hakkasimme päälle. Itse kannoin vaatimattomana tyttönä kotiin ainoastaan kassillisen vähänkäytettyä kosmetiikkaa. Tässä niiden parhaimmisto. 1. Leimaussetti ja sateenkaarihöpölakka. Olen ottanut varovaisia askeleita kohti leimaustekniikan opettelua ja mitä enemmän pääsen välineurheilemaan erilaisilla tarvikkeilla, sen paremmin uskon pääseväni kiinni homman … Jatka lukemista Kometiikkavaihtarit

Hellanjestas: Suklaakakku

Tervetuloa Viilankantoluvan uuteen ruoka-aiheiseen juttusarjaan. Tehdään yksi asia selväksi heti: Minä olen todella avuton keittiössä. Teinivuosien kotsan tunnit menivät ihan pelleilyksi ja kaikki aikuisvuodet olen elänyt valmisruualla ja leivällä. Olisi ihana kaari kertoa seuraavaksi sankaritarina siitä, miten olen selättänyt laiskuuteni ja opetellut häärimään keittiössä, mutta sellaista ei nyt tällä kertaa tipu. Tippuu sen sijaan kuolaa kielenpäältä, … Jatka lukemista Hellanjestas: Suklaakakku

Pöhkönä juureksiin

Perunalastujen vieroitusryhmästä päivää! Olen löytänyt snadisti terveellisemmän tavan suolata elimistöä ja vaikka tällä ei mitään oikeasti terveellistä välipalaa vielä hätyytelläkään, ollaan mukavasti toinen jalka sipsipussissa ja toinen hippiaatteella. Kiehtovinta tässä löydöksessä on se, ettei ole punajuurta lukuunottamatta hajuakaan mitä nämä liuskeet ovat. Tuoteseloste puhuu porkkanasta ja palsternakasta, mutta en ole varma kumpi on kumpi. Lienee tarpeetonta mainita, … Jatka lukemista Pöhkönä juureksiin

Toistotorstai: Kynsiöverit

Tänään surffailin blogiarkistoja kauas vuoteen 2012, jolloin työskentelin vielä kynsisalongissa. Rakastin pitkiä ja näyttäviä kynsiä ja otin niistä huonoja ja epätarkkoja kuvia - timanttinen yhdistelmä. Vai mitäs tykkäätte näistä punaisista paholaisista? Joudutte klikkaamaan kuvien perässä suoraan vanhoihin artikkeleihin, sillä en millään pysty asettelemaan noita vanhoja otoksia tekstin sekaan julkaistavaksi, olen pahoillani. Kynnet pitenivät yhä mahdottomammiksi kun läksin viikoksi paistattelemaan päivää … Jatka lukemista Toistotorstai: Kynsiöverit

Koirakuiskaaja

Äsken sattui jotain kummallista. Olin retuuttamassa musteja tavanomaista aamureittiämme pitkin perinteisen aamuäreänä, mutta palasin kotiin epäuskoinen hymy kasvoilla ja kevein askelin. Olin juuri poimimassa tienpientareelta ylimääräisiä, kun kuulin takaa askeleita. Alueella liikkuu paljon koululaisia ja yleensä kelaan yli-innokkaat suipponokat jalkojeni viereen ettei kukaan saa pyytämättä ja yllättäen syliinsä paimenkoiraa. Tällä kertaa olin tuhannen solmussa remmien kanssa … Jatka lukemista Koirakuiskaaja