Varjostus vaalealle iholle – Colourpop Sculpting Stix Dove

Paperinvaalea lumikki-iho on hauska kangas erilaisille huulipunakokeiluille, mutta haasteellinen alusta varjostustuotteille. Vaalea iho on varjostusvärin pohjasävylle  armoton ja hippunenkin punaisuutta tai oranssisuutta näkyy vaaleaa pohjaa vasten heti ja näyttää kauniin luonnollisen varjon sijaan vain ikävästi ruskealta meikkiviivalta valkoisilla kasvoilla.

colourpop_dove

Meikki-intoiluvuosien aikana olen kokeillut, hylännyt ja jättänyt käyttöönkin kaikenlaista, mutta nyt haaviin tarttui niin hyvä löydös, että halusin vinkata siitä kaikille kanssaolmeille. Colourpop Sculpting Stix -puikko sävyssä Dove on täydellisen sävyinen! Se antaa vaalealle iholle pehmeää syvyyttä ilman että pohjasävy kääntyy yhtään punaiseen tai oranssiin. Tikkukyyhky tuo kasvoille täydellisen harmaanruskean eli kansainvälis-tuttavallisemmin taupen sävyn. Harmaat varjostussävyt ovat  markkinoilla ymmärrettävästi harvassa, sillä kun tarkastellaan koko kohdeyleisöä numeroina, valtaosan kasvoilla harmaalla taitettu ruskea näyttäisi vain hullusti kalpealta. Aina toisinaan meidät kalvakatkin otetaan onneksi huomioon ja tämä sävy on räätälöity juuri tälle kalpeanaamaiselle asiakaslohkolle, johon itsekin ilolla kuulun.

colourpop_dove_kokemuksia

Voidemainen varjostus ei aina passaa yhteen kaikkien meikkipohjien kanssa, sillä puuterisen pohjan päälle levitetty ja häivytetty voidemainen tuote saattaa saada pohjameikin liikkelle, mikäli koostumukset tai häivyttelykäsiala eivät ole kohdallaan. Ihastukaa siis ajatukseen täydellisestä vaalean ihon varjostustuotteesta tällä varauksella.

Itse olen käytellyt tätä varjostuspuikkoa onnistuneesti sekä voidemaisen että puuterisen pohjameikin päällä, sillä tarvitsemani määrä ja havittelemani lopputulos vaativat niin pienen määrän tuotetta, että sen häivyttelyynkään ei tarvita kovin montaa sipaisua. Häivyttämiseen olen käyttänyt kuvassa näkyvää kaksipuoleista MAC 128 -sivellintä (josta juuri hamstrasin poistoalessa varakappaleen!), jonka kurvit halaavat kivasti sekä poskiluun alustaa, otsan hiusrajaa että nenänvartta. Nenänvarren varjostaminen kuuluu niihin meikkivillityksiin, joihin en itse ole ihan täysillä päässyt kiinni, mutta kokeilumielessä on tietysti tämäkin muutamaan kertaan testattu.

Ajatustasolla en vain ymmärrä, miksi kenenkään nenää pitäisi varjostaa pienemmäksi, sillä oikeasti jotenkin poikkeuksellisen isoa nenää on tosi vaikea saada nätisti meikillä pienennettyä ja muiden osalta ero lähtötilanteen ja lopputuloksen välillä ei useimmiten ole kovinkaan suuri. Ja miksi kenenkään nenän pitäisi edes näyttää muulta, kuin se on? Siis, jotenkin, miten tämän nyt muotoilisi – nenä on nenä. En minä ainakaan koskaan katso ihmisessä nenää, vaan silmiä ja suuta, jotka ilmentävät tunnetiloja. Ei nenän katsominen ole mikään evoluution rakentama tarve samalla tavalla kuin silmien ja suun tarkkailu vastapuolen aikeiden havainnoimiseksi. Vai olenko minä nyt se outolintu, joka ei vaan snaijaa että nenässä on virhe?

Saman kysymyksen voisi tietysti asettaa toisesta kulmasta ja kysyä, miksi kenenkään poskipäät pitäisi saada erottumaan paremmin tai otsa näyttämään matalammalta – jokaiselle siis toisaalta tarpeensa mukaan ja turhat tuomitsemiset sikseen. Koen että koko varjostusbuumin taustalla helottava kasvojen ihannemuodon havittelu on jo vähän vanhentunut konsepti ja tämä mielipide pätee varjostamisen lisäksi esimerkiksi silmän muotoa muokkaaviin silmämeikkitekniikoihin (joita ainakin minulle opetettiin vielä joitakin vuosia sitten asiakkaan meikkikokonaisuutta ohjaavana tekijänä, hohhhoh!). Siis miksi kenenkään silmämeikkiä tehdessä pitäisi havitella jotain universaalia mantelia, kun meikistä voi ilman tätä muotovaatimusta tehdä vaikka miten upeat ja juuri kulloiseenkin hetkeen ja mielentilaan sopivat? Vesa ei vaan tajuu.

Omalla kohdallani nenän varjostaminen jää tulevaisuudessakin sikseen, koska en koe saavani vaivaan nähden riittävää hyötyä tästä toimenpiteestä. Nykeröt kunniaan! Kasvojen varjostaminen on muutenkin meikkirutiinissani ehdottomasti tee-jos-ehdit -osastoa, joten nenänvarressa piipertäminen tuntuu todella ylimääräiseltä osaselta tässä värileikin, estetiikan, laiskuuden ja ajankäytön taktisessa seurapelissä.

colourpop_varjostus

Voidemaisuudestaan huolimatta tuote asettuu iholle aavistuksen puuterisena, joten se kestää menossa mukana ongelmitta koko päivän. Ainoa miinuspuoli tässä ihastuttavassa tuotteessa on sen hankkiminen rapakon takaa, joka paitsi kestää viikkotolkulla, yleensä myös yllyttää postikulujen vuoksi tilaamaan jotain muuta samalla. Colourpopilla on monia kivoja tuotteita, mutta tämä meikkikasa jonka päällä itse istun, ei kyllä kaipaisi enää yhtään ylimääräistä postikulujen-vuoksi-mukaan -tuotetta.

Kuuluuko kasvojen varjostus meikkirutiiniisi? Kuulisin mielelläni perusteluja puolesta ja vastaan sekä ilmiantoja muille vaalean ihon varjostamiseen soveltuville tärppituotteille.

 

12 Comments Lisää omasi

  1. Niina sanoo:

    Aika aikaansa kutakin ja kullekin niinkuin hän haluaa, eiks jotenkin niin sanota :) Ehkä jollekulle voi nenukinkin varjostus tuoda jotain sen vaivan arvoista, kun meitä on niin erilaisia. Itselleni ei sovi eikä todellakaan ole tarpeen poskivarjostukset. Aurinkopuuteri sen sijaan ’kolmosena’ aika välttämätön ja myös nenänvarteen, siis päälle, laitan hiukan, varsinkin jos on oikein meikkivoide. Koen että muuten nenä paistaa valkoisena :) Tämmöttis.

    1. Aivan! Jos aurinkopuuteria on koko kasvoilla, on totta että nenä saattaa paistaa keskeltä vaaleana. Levitätkö aurinkopuuteria kaulalle myös vai onko se luonnostaan tummempi?

      1. Niina sanoo:

        Noh, mun ei juuri koskaan tarvi huolehtia kaulan väristä, koska se on lähes aina peitettynä. Sehän on mulla kyllä ihan valkoinen, että muuten kyllä tarvis:)

        1. Niijust, okei! Mulla aurinkopuuterin käyttö on aina tyssännyt tähän kaulaongelmaan, kun se on vielä pikkuisen tätä naamatauluakin kalpeampi ja liki aina näkyvillä. :)

  2. Nannu sanoo:

    Vesa ei vaan tajuu. :D

    Mäkään en oikeastaan kunnolla ikinä varjosta, vaan just aurinkopuuteria tai muuta vähän tummempaa puuteria hieman sudin vähän joka paikkaan väriä tuomaan hipiälle.

    1. Okei! Mä olen tätä kans joskus tehnyt, mutta monasti lipsahtaa nihkeesti likaisen puolelle, jos annostelu osuu yhtään yli. Pohjasävynä tää A4 ei anna kauheesti anteeksi. :D Suurimman osan ajasta olen suosiolla vaalea ja sipaisen vaan vähän poskipunaa kuultoa poskipäälle. :)

  3. Nina sanoo:

    Korostustuotteita tulee käytettyä joko poskipunan kanssa tai ilman. Siihenpä se sitten jää. Jotenkin pitää kuitenkin kalpeita kasvoja fiksailla. Varjostuksia en ole juurikaan käyttänyt. Aamuisin on yleensä kiire töihin ja tulee se vakkaripikameikki huitaistua. Siinä ei aleta varjostuksia taiteilemaan 🙂 Ja iltamenoja on aika vähän ollut viime aikoina, mutta niihin tulee kyllä panostettua enemmän meikkaamiseen.

    Suurin syy (laiskuuden ja aamukiireiden lisäksi) lienee se, etten ole harjoitellut riittävästi varjostuksia. Tulee semmoinen fiilis, etten osaa ja lopputulos ei näytä omaa silmää miellyttävältä.

    Kiva, että olet taas palannut bloggaamaan 🙂

    1. Joo aamukiireessä harvoin jää ylijäämäminuutteja turhalle hipsuttamiselle. :) Ja jos varjostaminen yleisellä tasolla kiinnostaa, käy ihmeessä kysäisemässä pikavinkkejä kun seuraavaksi piipahdat jossain isommassa tavaratalossa. Valitse myyjä, jonka varjostustyylistä pidät ja pyydä näyttämään miten hän varjostaisi kasvosi. Treenaaminen on mielekkäämpää kun on kerran saanut omille kasvoille räätälöidyt napakat ohjeet.

      Ja kiitos, kiva että löysit takaisin lukijaksi. :)

  4. F sanoo:

    Mä en varsinaisesti varjostele, mutta tykkään tehdä kalpeille poskille lähes näkymättömän trion varjostuksella, poskipunalla ja highlighterilla ihan vaan tuodakseni vähän väriä kasvoille. Kasvojen muodon tms. muokkaamisesta en tajua mitään. Sain muuten itsekin juuri postista MACin Jeremy Scott poskipaletin. En vielä ehtinyt testailla, mutta luin jonkun arvostelun, jossa senkin varjostusväriä ”haukuttiin” taupeksi pohjasävyltään. Innolla odotan, miten toimii mulla.

    1. No siis laajasti ajateltunahan kaikki poskille tuputeltava väri on ”varjostamista”, muotojen parantelua, että siinä mielessä ei ole syytä tähdätä mihinkään tiettyyn tapaan tehdä se – tai vastaavasti vähätellä omaa tekemistään suhteessa tähän tekemiseen. :)

      Mä kokeilin tota JS-poskipalettia ensimmäisen kerran eilen ja mun mielestä se ruskea oli kyllä kaukana taupesta. :D Siis hyvin kaukana harmahtavasta ruskeasta, mutta sen sijaan kelpo aurinkopuuteri tällaiselle kalponassulle. :) Odotan innolla kokemuksia. :)

Ilahduta kommentilla!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.