Uskollisin kynsiasiakkaani, siskoni, Brutukseni. Olen ahertanut ranskalaisia rakennekynsiä näihin näppeihin jostain vuoden 2005 tietämiltä saakka, mutta ennen lempeän tuttavallisesti (ja vähän tylsästi, tbh) puhallellut klassisen valkea tuuli on viime aikoina osoittanut yllättävän harakkamaisia ja vaikeasti ennustettavia pyrähdyksiä.
Aiemmin siskoni kynsiin on saanut lisätä korkeintaan muutaman kirkkaan kristallin, siististi yhdessä jonossa ja korkeintaan kahteen kynteen kerrallaan. Tiätte, lauantaisin saunan jälkeen, pimeässä, hiljaa etteivät lapset herää.
Mutta tuuli on nyt kääntynyt, enkä tiedä tunnenko tätä ihmistä enää.
Kaikki alkoi varkain ”jollain hopeisella”, eteni ”glitteriin”, siitä jo vaativaan ”sais kimaltaa enemmän, kunnolla” ja kun tämän edellisen, jo vähän huuli pyöreänä ja piilokameraa etsien muotoilemani giltterhässäkän, jälkeen sain palautteeksi vähän pettyneen ”ei ne oikein kauheesti näkyny”, totesin että jukoliste, mun pöytään ei istuta märisemään ettei kimalla. Täältä pesee!
Haastettuna kaivoin kaapista suurimmat ja kimaltavimmat paljetit ja ripottelin kynsille kimmellystä, joka näkyy. Ensipalaute oli murahtelun mataluudesta päätellen positiivista, mutta ans kattoo sitten kun kuukausi on taas vierähtänyt.
Neutraalia pohjaa vasten hopeiset sateenkaaripaljetit nousevat nätisti esiin, mutta huoltositoutumiskammoisen siukun kasvuraja ei pamahda silmille vielä muutaman viikon viiveestä.
Jäämme jännityksellä odottamaan palautetta. Joko piisaa, vai upotetaanko akryyliin seuraavaksi LED-nauhaa?
Upeat kynnet, vaikka näissä onkin kimalletta enemmän kuin ne kaksi, niin kokonaisuus on silti kaunis ja hillitty.
Kiitos, kiva kuulla. :) Myös siukku antoi tekstin luettuaan hyrisevää palautetta tämänkertaisesta kompositiosta. :)
Ihan superihanat! Tosiaan neutraalit mutta silti jotain pientä ;)
Kiitos! :)
Todella kauniit :) Kelpais mullekin, mutta menis mulle paljon räväkämmätkin, skaala on suuri omissa kynsimieltymyksissä. Rajoite on pituus, väri voi olla sitten mitä vaan. Mä olen yrittänyt taas alkaa musisoida, niin piano vaatii ihan lyhkäiset kynnet. Enkä muutenkaan osaa olla yhtään pitempien kynsien kanssa :D
Kiitos, kiva kuulla! :) Mä olen viihtynyt vähän kaikessa superpitkistä ja -terävistä stileteistä nahkapituisiin nysiin, mutta nykyään huomaan pääosin havittelevani sellaista maltillista kasvurajaa, joka ei vielä käännä rannetta mutkalle näppäimistöllä, mutta näyttää kuitenkin kynneltä. Nyt kun olen monta vuotta putkeen pitänyt kestolakkaa kynsiä suojaamassa, hyponychium on kasvanut kynnen mukana eikä kynsistä ihan lyhyitä enää saisikaan. Kynsien sävyn ja koristelujen suhteen huomaan olevani jopa snadisti konservatiivinen. :)