Pahoittelut kolmen päivän hiljaisuudesta, työ on haittannut harrastamista. En ole vielä niin sisällä tässä skenessä, että olisin hoksannut naputella tekstejä varastoon. Yksi kohta lisää Kehitän itseäni 2013 -listalle. Sori vaan ja asiaan.
Jos aiemmin esitellyistä kynsien kotihoitovinkeistä ei ole riittävästi apua, on olemassa vielä yksi askelma ennen rakennekynsiä. Niissäkään ei ole mitään vikaa, mutta sitoutumista ja säännöllistä rahanmenoa ne vaativat. Alla esittelyssä pari kevyempää kaunistusmenetelmää, jotka vaativat kyllä ammattilaisen kättä laittovaiheessa, mutta joista pääsee kotikonstein eroon. Jos kaikki on tehty kuten Strömsössä, kynsissä ei näy käsittelyistä jälkeäkään.
Ensimmäinen vaihtoehto on kestolakkaus. Hinnat vaihtelevat n. 30-55 euron välillä merkistä ja liikkeestä riippuen. Otetaan heti alkuun jako kahteen, sillä menetelmien välillä on eroja. Kauhujutut ensin.
Tärkein asia, joka omien kynsien kuntoon kestolakkaa käyttäessä vaikuttaa, on se, mitä kynnelle tehdään ensiksi. On olemassa kestolakkoja, jotka tarttuakseen vaativat karhennuksen, eli omaa kynttä pitää ennen joka lakkausta viilata päältä päin, jotta pinnan liukkaus saadaan poistettua. Tekijöiden käsialoissa ja luonnonkynsiempatioissa on eroja, mutta jokainen hellävarainenkin karhennuskerta ohentaa kynttä. Jos kestolakkaan kiintyy (kuten hyvin todennäköistä on) ja sen käy huollattamassa 3-4 viikon välein, alkaa kuukausittainen karhentaminen jossain kohtaa näkyä kynnen ohentumisena. Kun oma kynsi ohenee, se alkaa liuskoittua ja katkeilla. Kestolakka ei ole yhtä jämäkkä päällyste kuin rakennekynnet (jotka myös vaativat pohjalle karhennuksen), eikä se riitä pitämään heiveröistä kynttä koossa, vaan halkeaa ja lohkeilee kynnen mukana. Mitä tiheämpään huollossa käy, sitä nopeammin ongelmia ilmenee. On toki olemassa luonnonoikkuja, joiden kynnet eivät ole käsittelyistä moksiskaan, mutta nyrkkisääntönä kehottaisin valitsemaan luonnonkynnelle kestolakan, joka ei vaadi karhennusta. Kysele ja kuulustele, ennenkuin varaat ajan.
Omiin kynsiini käytän CND:n Shellacia. Se on kalliimpi menetelmä kuin monet muut, mutta kynnelle kaikkein hellin. Lisäksi värivalikoima on erittäin herkullinen ja aina ajan tasalla. Valmistajan sivut täällä.
Kun olet löytänyt kestolakkamerkin, joka ei vaadi karhennusta, voit hyvillä mielin koukuttua tähän ihanuuteen. Kestolakka on olomuodoltaan kuin kynsilakka, mutta vaatii kuivuakseen UV-valoa. Usein sitä kuulee luonnehdittavan kynsilakan ja geelikynsien välimuodoksi, mutta mielikuva hämää. Kestolakkaus on paljon ohuempi kuin yksikään geeli, eikä siitä saa yhtä paljon tukea omalle kynnelle, kuin geelistä. Rakennekynnet (joihin geelikynnetkin kuuluvat) kestävät melko kovakouraistakin käyttöä, mutta kestolakkaus ei tee kynnestä paksumpaa eikä se kestä kolautuksia sen enempää kuin luonnonkynsikään. Kestolakattuja kynsiä tulee kohdella yhtä hellästi kuin nakuja kynsiä, minkä vuoksi kestolakkaus on kuvaavampi termi kuin geelilakkaus. Semanttista hienosäätöä, mutta kuitenkin.
Jos kynnet ovat kohtuullisen mittaiset eivätkä toimita yleistyökalun virkaa, kestolakka pysyy yleensä siistinä viikkoja. Se ei kulu. Kasvuraja alkaa erottua noin 2-3 viikon jälkeen, mutta on makuasia, milloin se muuttuu häiritseväksi. Kasvuraja on helppo häivyttää tavallisella kynsilakalla.
Varpaissa kestolakkaus pysyy kevyesti jopa pari kuukautta, sillä varpaankynnet kasvavat huomattavasti hitaammin. Varpaissa harvoin on tarvetta geelin tai akryylin tuomalle lisävahvistukselle, jolloin kestolakka ajaa ulkonäöllisesti täysin saman asian. Se kasvaa pois huomaamattomammin, on lyhennettävissä tavallisilla kynsisaksilla, eikä ala kasvaessaan aiheuttaa painetta tiukoissa kengissä. Ihan killeri ylläpitojuttu siis, ympäri vuoden. Hirmu usein jalat unohdetaan talveksi täysin ja keväisin on melkoinen savotta saada ne taas esittelykuntoon.
Kestolakkaus on yleensä nopea, n. 30-45 min. toimenpide. Aluksi kynsinauhat siistitään ja kynsi puhdistetaan liasta ja rasvasta puhdistusaineella. Sitten pohjakerros, värikerrokset ja päällyskiilto levitetään kynnelle kerroksittain ja jokainen kerros kuivatetaan UV-lampun alla. Viimeisen kerroksen jälkeen lakkaus on heti valmis. Kynsiä ei tarvitse varoa, sillä lakkausta on mahdotonta saada ruttuun. Huippujuttu morsiamille, kun varaa korjailuun ei ole.
Kestolakkaus pysyy kynnellä niin kauan, kunnes se poistetaan tai huolletaan. Useimmat merkit liukenevat asetoniin, mutta tämä riippuu päällimmäiseksi jäävän kiiltokerroksen koostumuksesta. Kysy lakkauksen yhteydessä neuvoja kotipoistoon. Joskus kiiltokerros pitää rikkoa viilalla, mutta älä viilaa enempää kuin on pakko. Yleensä vanulaput, folio ja asetoni riittävät. Puolita vanulappu, kaada siihen asetonia, asettele kynnelle ja kääri ympärille folio. Odota n. 10 minuuttia ja rapsuta pois manikyyritikulla. Jos kynsi tuntuu karhealta, voit käydä pinnan kevyesti läpi hyvin hienolla viilalla, joka on pehmeydeltään vähintään 400grit. Pese kädet ja öljyä kynnet ja kynsinauhat huolellisesti, sillä asetoni kuivattaa.
Kestolakkaan saa tehtyä monia samoja koristeluja kuin rakennekynsiinkin. Kestolakkasävyjä on huikea määrä, niitä voi kerrostaa ja yhdistellä kokonaan uusiksi väreiksi, marmoroida sekä häivyttää ja niihin voi lisätä hileitä tai koristekiviä. Pituutta kestolakalla ei voi lisätä, eikä siltä voi vaatia samanlaista iskunkestoa kuin rakennekynsiltä.
Nousussa oleva trendi, johon kannattaa ehdottomasti tutustua. Nappivalinta silloin, kun tavallinen lakka riittäisi, muttei pysy, etkä ehdi/jaksa hoitaa kynsiäsi useasti viikossa.
Pitkäksi menee, mutta lyhyesti vielä juttua kynsikalvoista. Lukekaa vaikka useammassa erässä jos jo puuduttaa.
Kynsikalvoissa olen törmännyt kahdenlaisiin. Toiset (yleensä ne edullisimmat mahdolliset) ovat valmiiksi koristeltuja ja muotoon leikattuja tarroja, jotka liimataan kynsiin. Näitä saa marketeista ja uskoisin niiden kestävän illan tai pari. En ole itse kokeillut, joten sen tarkemmin en osaa näiden kanssa neuvoa. En tiedä miten tömäkkää liimaa näissä käytetään, mutta olkaa poiston kanssa varovaisia ja noudattakaa ohjeita harkiten, ettei oma kynsi vahingoittuisi. Tässä paketissa ainakin oli nimittäin varsin kummalliset ohjeet.
Ne toisenlaiset, hoitoloissa käytettävät kynsikalvot ovat useimmiten materiaaliltaan filmikalvoa. Niidenkin pohjassa on liimaa, mutta se vaatii aktivoituakseen korkean lämpötilan, ja yleensä näitä kiinnitetään tulikuumaa lämpölamppua käyttäen. Merkkejä on useita ja eroja varmaasti löytyy, mutta yksi suuri toimija alalla on ainakin Minx. Minxien käyttöön vaaditaan koulutus.
Kynsikalvoissa sama vaatimus kuin kestolakassakin – etsi tuote, joka ei vaadi pohjalle karhennusta.
Kalvojen laittaminen kestää tekijästä riippuen n. 15-60 min. Kynsinauhat siistitään, kynsi puhdistetaan ja sitä lämmitetään lämpölampun alla. Kalvovalikoimasta sovitetaan ja tarvittaessa leikkaamalla muotoillaan kynteen tismalleen oikeankokoinen pala ja kalvo painellaan kiinni kynteen. Reunat siistitään lasiviilalla ja kiinnitys varmistetaan vielä lämmöllä. Poistaminen tapahtuu lämmittämällä kalvoa voimakkaasti, joko kuumassa vedessä tai hiustenkuivaajalla. Älä revi kalvoa pois kylmiltään, jälki on kammottavaa. En ottanut kuvaa, mutta uskokaa pois.
Minxien pysyvyydeksi luvattiin muistaakseni noin viikko ja hintaa yhdellä setillä on n. 45-65e. Jatkuvassa käytössä siis vaihtoehdoista hintavin, mutta esimerkiksi hologrammikuvioista käärmeennahkaa on vaikea luoda millään muulla keinolla. Yksi kynsikalvojen ehdoton etu onkin niiden näyttävyys. Valikoima on erittäin laaja ja esimerkiksi teemabileisiin nämä voisivat olla se viimeinen silaus.
Kestävät erityisen hyvin ja ovat mielestäni parhaiten rahalle vastineeksi varpaissa.
Kestolakalla ja kynsikalvoilla voit siis suojata omaa kynttä paremmin kuin tavallisella kynsilakalla, mutta jos kynsitilanteesi on kovin surullinen ja kaipaat radikaalia muutosta, saattaisivat rakennkynnet olla sinua varten. Niistä lisää lähipäivinä.
Taustalla ei soinut.