Heissuli, täällä taas! Viikon aurinkopyrähdystä varten nypittiin pois ja lisättiin kaikenlaista, mutta tänään koitti aika luopua.

Piikkiterävät stiletit pysyivät (monista epäilyistä huolimatta) kyydissä täysin moitteettomasti. Yhden ainoan kerran tuikkasin itseeni pienen reiän, mutta en kovin arkaan paikkaan enkä kovin pahasti. Kaikenlaisia villejä nimityksiä heiteltiin, mutta ehtoton lempparini oli rannalla huutonauruun yllyttänyt ”The Daughter of Freddy Krueger”. Kiva, kiitti.

Tänään lyhensin kynsistä pari senttiä ja pyöristin ne muotoon, jolla ei taida olla mitään varsinaista nimeä. Jotain katkaistun stiletin ja terävän mantelin väliltä. Kuvaa ei toistaiseksi ole luvassa, sen verran epäsymmetriaa sain aikaiseksi. Pitkät ja kimaltavat ne ovat edelleen.

Toinen lisäosani, joka muuten aiheutti viikon aikana muutaman todellisen barbihetken, poistettiin tänään kokonaan. Minusta ja ripsipidennyksistä ei tullut kavereita.

Voisin suoralta kädeltä luetella ainakin kymmenen läheistä kaveria, jotka ovat täysin hurahtaneet hetivalmiisiin bambisilmiin, mutta itse en kertakaikkiaan päässyt juttuun sisään. Ripset olivat hirmu nätit, eikä niitä pudonnut viikon aikana kuin yksi ainoa, mutta ne aiheuttivat niin paljon yleistä epämukavuutta ja äh-puh -hetkiä, että poistatin ne välittömästi töihin päästyäni. Aiheesta pidempi selvitys täällä.

Auringonotto sujui ensimmäistä kertaa maltilla ja hölväsin kolmekymppistä jakauksesta jalkapöytiin koko viikon ajan. Ja kas, rapukestit vältettiin! Yksi pieni luomi silti ilmestyi keskelle leukaani päivä kotiinpaluun jälkeen ja sai aikaan epätoivoa, turhautumista ja kuolemanpelkoa. Pari sanaa lauhkeahermoisen ystäväni kanssa päättyi rauhoittavaan, mutta kylmään toteamukseen: Se on se ikä.

Ikä, hormonit, kuun asento – taistele siinä sitten.

Taistelemisesta puheenollen, viikko ilman meikkiä teki hc-harrastajalle terää. Eilen aamulla tein ilman sen kummempia vastoinkäymisiä oikein nätin työmeikin (ilman kameraa tietysti) ja tänään jätin silmät ripsioperaatiota varten paljaaksi ja väritin huulet tummalla punalla. Aamulla tuputtelin punatun pohjan päälle vähän kiiltoa, mutta sitä en päivän mittaan enää lisännyt. Väri kesti pannullisen kahvia ja yhden salaatin kiltisti aina iltapäivään asti. Silloin toimitettu korjailukin oli melko minimaalista, eikä olisi ollut edes välttämätöntä. Suosittelen kokeilemaan rajauskynällä väritettyjä huulia, pysyvyys ja siisteys on ihan eri luokkaa kuin parhaassakaan huulipunassa.

Päivän väri: Make Up Store – Frosted Berry
Päivän kiilto: Illamasqua – Tantrum

Nyt kansi alas ja kuromaan kiinni univelan rippeitä.

Taustalla soi: Alicia Keys