Okei nyt ei ole kyse mistään uutuudesta. Mutta niin kertakaikkisen hienosta lakasta, että halusin sen valokeilaan ajankohdasta huolimatta. Ohjenuoraani seuraten: Jos et ehdi virtaviivaisen surffilaudan kanssa aallonharjalle esittelemään uutuuksia, korjaa säälipisteet nilkuttavana ja kovaan ääneen kiljuvana tarjoushaukkana. Ja mitäpä löytyikään tyrkkyhyllystä – hienoista kulttimainetta nauttiva Essien On A Silver Platter. Hypnoottinen kaveri.

Kultaisen metallinen pohja saa tässä lakassa j ä r j e t t ö m ä n hienon kaverin sinisistä hileistä. Yhdistelmä vilkkuu kauempaa katsottuna hiukan haalistuneena kultataitteisena myrkynvihreänä, mutta läheltä katsottuna vain kipinöi silmissä. Tekee mieli katsoa kokonaisuutta, mutta silmä tekeytyy kameran linssiksi, eikä suostu tarkentamaan molempiin kiintopisteisiin kerralla. Voin katsoa joko hullun sinisiä hippuloita tai kultaista metallipohjaa, mutta en molempia yhtä aikaa. Aivan kreisi tunne ja vielä kreisimpi olo, kun yritän selittää tätä kirjoittaen, mutta olen aivan myyty. Kaupanpäällisiksi sinisissä hilepalloissa on vielä hologrammiefekti, eli sen tehokkaan vastavärisyyden lisäksi ne kimaltelevat ihan omana yksikkönään kuin 70-luvun diskovalot. Nytpä kysynkin, kuka muka voisi olla tykkäämättä tällaisesta kynsiehosteesta?

Kaksi kerrosta peitti tarpeeksi, lakka kuivui kelvollisessa ajassa ja oli kaiken lisäksi vielä mukava levittää. Älkää vaan kysykö onko tässä nyt se leveä vai kapea sivellin, en tiedä, mutta kiva se oli. (Ei kerrota kenellekään, että tämä on ensimmäinen värilakkani Essieltä.) Hiukan pyöristetty muoto teki lakkaamisesta niin helppoa, että erillistä siistimistä ei tällä kertaa tarvittu ollenkaan. Poistamisen kanssa ollaan varmaan taas napaa myöten tervassa, mutta murehditaan sitä sitten kun sen tiima on.

Myönnän suhtautuneeni kevään sinisävytteiseen muotiin vähän vastahakoisesti, mutta näin nätisti toteutettuna kannan omat kynteni kekoon ylpeyttä puhkuen.