Perunalastujen vieroitusryhmästä päivää! Olen löytänyt snadisti terveellisemmän tavan suolata elimistöä ja vaikka tällä ei mitään oikeasti terveellistä välipalaa vielä hätyytelläkään, ollaan mukavasti toinen jalka sipsipussissa ja toinen hippiaatteella.
Kiehtovinta tässä löydöksessä on se, ettei ole punajuurta lukuunottamatta hajuakaan mitä nämä liuskeet ovat. Tuoteseloste puhuu porkkanasta ja palsternakasta, mutta en ole varma kumpi on kumpi. Lienee tarpeetonta mainita, että juurekset eivät kovin tiiviisti pesi lautasellani. Toi oranssimpi saattais olla se porkkana?
Olen tartuttanut nopeasti oireilevaa juureskuumetta lähipiirissäni jo pari kuukautta ja tiedän usean entisen sipsinarkkarin hurahtaneen näihin rouskuviin maan antimiin. Mitään kevytapettahan nämä eivät ole, mutta hiilarikuorma on vähän pottulastua pienempi ja mikä parasta – 75g pakkauskoko on kiitettävän pieni. Faktahan on että pussi on annos, eli parempi tunnustaa tosiasiat ja tarttua mahdollisimman pieneen.
Juureslastut ja sinä, rakkaustarina vai neutraalin välttelevä naapurisuhde?
Juuressipsit on ihania! Jossain olen syönyt lehtikaalisipsejäkin ja nekin oli namia. Palsternakka on se vaaleampi ja porkkana tummempi.
Lehtikaalisipsit on sit se seuraava askel kohti terveellistä, en tiedä olenko vielä valmis siihen. :)
Oi se on mahtavaa jos teen lehtikaalisipsejä niin lapsi huutaa jo ovelta kotiin tullessaan että ’äiti, ei taas, täällä haisee ihan yrjö!!’. :’D Että hän ei niitä syö, mutta itse tykkään. Juuressipsit on myös tosi hyviä! :)
Haha, mahtava tyyppi! :) Mulla on tosiaan nää lehtikaalihommat vielä ihan vierasta maastoa, ehkä jonain päivänä olen riittävän toimelias kokeilemaan! :)
Eipä oo tullu maistettua. Ehkä uskallan joku päivä… :D
Kannattaa! Ja hei jos vaan on saatavilla ni ota Pirkan lastuja, ne on mun empiiristen intensiivitutkimusten mukaan kaikkein parhaimpia! :)