Kirkko, Iisakin

Tiedättekö sen tunteen, kun korvanlehdet hiessä yrittää ja yrittää, eikä sen seurauksena mikään onnistu? Hyvä! Siinä pisteessä on nimittäin rämmitty nyt kolme viikkoa ja tänään on aika avata tulppa vapaan rupattelun-hupattelun merkeissä. Neljän kohdan tilannepäivitys, olkaatten valintanne mukaan hyvät, huonot tai muu, mikä.  1. Viimeiset kolme viikkoa olen priorisoinut koulua. En taaskaan malttanut levätä laakereillani … Jatka lukemista Kirkko, Iisakin

Joulukooma 2018

Hephoi, ja huh - vuoden 2018 kiristysote alkaa hiljalleen helpottaa. Joulunalusaika on ollut jokaisessa työpaikassani kiireinen, mutta tuntuu, että tänä vuonna pyöritystä on kestänyt erilaisten hulinoiden merkeissä lokakuun alusta saakka ja vaikka rakastan työtäni täydellä sydämellä, olen ikionnellinen rötväilylomasta, jonka sain buukattua tähän joulun ja vuodenvaihteen väliin. Aattoa edeltävä viikonloppu meni vielä tutusti viime hetken … Jatka lukemista Joulukooma 2018

Kolmenkympin kriisi

Viinilasin äärestä päivää. Olin suunnitellut tälle illalle juttua jostain paljon kevyemmästä, mutta tämä teksti haluaa tulla ulos ensin. Ihohuokoset erittävät kriisiä. Sain keväällä masennusdiagnoosin ja lääkityksen. Kemikaalit purevat ja pää alkaa nousta pohjamudasta, joten on oiva aika reflektoida syitä ja seurauksia – koska fysiikan lakien mukaanhan kaikella on. Näyttää todennäköiseltä, että mieli on ollut remontissa … Jatka lukemista Kolmenkympin kriisi

Ajasta ja hallinnasta

Vuoden ensimmäinen iltapäivä astelee verkkaisesti alkuillan sineen ja mieli hapuilee suuntaa. Vuosi 2017 oli vakaa, mutta rosoa jäi hiottavaksi. Laminoitu sileys saa varmankin jalan luistamaan ja paras askel etenee kai sopivasti karheassa. Hapuavasti haaveilevan sielun tueksi etsin jotain mihin piirtää, värittää tai kirjoittaa keveästi huomioiden. Vuoden viimeisenä iltana, autiossa kaupungissa löysin. Ajan siivoaminen kuulostaa hätäiseltä … Jatka lukemista Ajasta ja hallinnasta

Uusia nuotteja

Ette ole voineet välttyä huomaamasta, että ilmassa tuoksuu muutos. Siinä on nuotteja uhmakkaan kirpeästä varmuudesta, häivähdys lempeän turvallista makeutta ja hyppysellinen kiehtovia kysymysmerkkejä, joita en vielä osaa lukea. Haluan antaa uudelle elämykselle tilaa ja kietoudun luottavaisesti sen pehmeään syleilyyn. Tämä tuulahdus vaatii aikaa, enemmän kuin muut tuulet aiemmin. Sen rauhoittavassa hyväilyssä on lempeyttä, joka silittää kasvojani hellemmin kuin mikään muu … Jatka lukemista Uusia nuotteja