Moi, Tervetuloa! Sain just kannettua laatikot ovesta sisään, mut pitäkää hei kengät jalassa kun en oo vielä ehtinyt siivota. Taulut on vielä ripustamatta ja jääkaappi on tyhjä, mut tässä tää nyt ois – mun uusi koti. Kahvimaito on vielä kaupassa, mutta kuulumiset ja mustaa sumppia jaetaan terassilla kohta, käykäähän peremmälle. <3
Avainsana: Viilankantolupa
Halataan kun tavataan
Tämä on Viilankantoluvan viimeinen blogiteksti. Olisi ihana sanoa, että tätä kirjoittaessa juon kallista kuohuvaa klassisen musiikin tahdissa, mutta todellisuudessa täällä vietetään ihan tavallista lauantaita iltapäiväaamukahvin seurassa. Lapsella on influenssa ja minä palasin työmatkalta aamuyöllä. Kissa kerjää ruokaa ja kämmenet hikoavat. En tiedä mitä sanoa. Ensimmäistä kertaa en halua kirjoittaa. En tätä selitystä teille, enkä mitään muutakaan. Oloni…
Ramppikuume.
Hu-uuuh, mikä jännä! Mahoton jännä ja tutina kirjoittaa auki ensimmäistä tuotosta täällä Bellassa, vaikka tyypit ja tavat onkin ennestään tuttuja. Aika makeeta pintaremppaa on hei tehty viimenäkemältä ja tupa on plankattu paraatikuntoon. Huhhu, johan on jännää. Ettei vaan kumminkin nyt vähän jännittäis? Täällä sitä nyt ollaan ja elostellaan. Omalla elämällä ja ajatuksilla, entisen kauneushöpinän sijaan. Vaikka eihän siitä kokonaan malta…
Viilankantolupa muuttaa, vol. 2
Tuossa eilen kun pohjustin sitä stressihikeä stimuloivaa fyysistä muuttoa, olisi tässä tulilla yksi toinenkin muuttoprojekti. Ilolla ja ylpeydellä kuulutan, että Viilankantolupa palaa ensi maanantaina takaisin Bellaan. Paluumuuttajan retein elkein saapastelen takaisin tupaan, joka blogin alun perin pukkasi hellästi maailmalle kaitaliinat kainalossa ja elämänohjeet takataskussa. Bellan siipien suojassa aion avata sanaisen arkkuni muustakin kuin kosmetiikasta ja olen jo suunnitellut vaikka…
Loppukoonti 2014: pulinat
Jaksatteko selata vielä kolmannen osan tähän yhden vuoden historiikkiin? Ajattelin että viimeisenä olisi kiva nostaa jalustalle jokaiselta kuukaudelta joku höpötys. Siis niin kuin näin. Tammikuussa toteutin pitkäaikaisen haaveen ja ostin itselleni puuterihelmet. Tarinoin niistä lumoutuneena, mutten liian imelästi. Tarpeeton luksus sai myös kommenttiosiossa kiitettävästi ymmärrystä. Helmikuun teksteistä nostan esiin artikkelin, jossa kirjaan neuvoja meikkivoideostoksille. Teksti on pitkä…
Loppukoonti 2014: kynnet
Jatkoa eiliselle keräilyerälle, tänään vuorossa vuoden parhaat kynnet. Entinen kynsimuotoilija potee aina hiukan huonoa omatuntoa näistä kotikutoisista koristeluvirityksistä, mutta toisaalta näiden kanssa ollaan arjen äärellä. Peruselämän pyörittämiseen kuluu niin paljon energiaa, että kynnet ovat usein listalla viimeisenä. Tämän selittelyosuuden myötä esitän teille Viilankantoluvan vuoden 2014 filmaattisimmat kynnet. Tammikuussa kynsiasiat olivat niin rempallaan, että hypätään suoraan helmikuulle….