5 meikkisuosikkia arkeen

Nelisen vuotta sitten lopetin työt tavaratalon kosmetiikkaosastolla ja siirryin työskentelemään kotoa käsin. Samalla väheni myös arkeen meikkaaminen merkittävästi. Tai mitä sitä vähättelemään – loppui arkeen meikkaaminen – käytönnössä en tainnut ensimmäiseen vuoteen meikata juuri ollenkaan. Nyt kun kotona istumista ja aamuista meikkaamattomuutta on takana jo useampi vuosi, olen jälkeen olen hiljalleen päässyt kiinni ehostuksella leikkimisen…

Helppo hellemeikki

Liian aikaistako vielä vai, häh? Eio! Analogista aikaa elävä herra Iso-C kipusi tänään niin hilpeisiin lukemiin, että pakkohan se on survoa jotain asiaan liittyvää julki ihan nyt heti paikalla – kutsuksi, varmistukseksi siitä, että avoin syli ja levälleen heitetyt käsivarret ovat täällä vain ja ainoastaan isänsä Andersin mukaan nimettyä kunniavierasta varten. Ettei se ny vaan…

Läpsytelty meikkipohja

Olen aiemminkin esitellyt erinäisiä pika-, hätä-, ja paniikkimeikkejä, mutta toissapäivänä hoksasin yhden oikotien lisää. Faktahan on, että jos on oikeasti kiire, ovesta mennään ulos ilman meikkiä ja sillä siivu. Mutta jos aikaa on muutama minuutti ja peilikuva kaipaa pientä hienosäätöä, hätäisen meikkipohjan voi tehdä näin: Tippa kosteuttavaa ja peittävää meikkivoidetta sormenpäihin (tässä MAC Studio Sculpt),…

Hattarahassu

Arkimeikkikuvia vaatimattomassa yksinkertaisuudessaan. Koska meikkaan nykyään arjessa harvakseltaan ja kaikessa tavoitteellisuudessaan lähinnä ruokakauppaan, suosin meikkipuuhissa nopeita oikoreittejä. Useimmiten tämä tarkoittaa joko simppeliä kulmat & kirkas huulipuna -tyyliä tai yhden värin monokromaattista pikameikkiä. Tänään vilautan jälkimmäisen kategorian edustajaa, joka hervahti suvereenin hattaraiseksi hassutteluksi. Nopea meikkipohja sisälsi paikallisesti annostellun mitä loistavimman peitevoiteen (tästä pitää kertoa myöhemmin lisää!),…

Heinähelppo

Silloin kun tein ja kuvasin tämän yksinkertaisen arkimeikin, ajattelin nimetä sen Helpoksi hellemeikiksi. Pistin pääni tyynyyn, nukuin yön ja tadaa – helle on kadonnut. Jäljellä on keskivertoa vähäsateisempi lokakuu ja tyhjyyttään kumiseva sielu. Näinkö annoin taas kalenterin sanella ehtoja elämänilolleni? Onhan se reilua, toisaalta. Syksyllä on oma alakulonsa, talvella joulustressi ja hiihtolomakiukku, kevällä masennus. Että ulkopuoliseksihan se jäisi, nilkuttava…

Riisuttu

Koin eilen hyvin tunteikkaan musiikkielämyksen. Haluaisin kuvailla hyökyaaltoja sisälläni ja sumuisia silmäkulmia, mutta kuvailu tuntuu tyhjältä. Minä tunnun tyhjältä. – – – – – Sykin, keinuin ja jähmetyin huusin, kuiskasin ja hymyilin olin massaa mutta yksin. Seurassa keskellä menneisyyttä ja jokaisella henkäyksellä läsnä. – – – – – En yritä pidemmälle. Kelmutan tämän tunteen talteen ja palaan arkeen. Jos vielä…