Taikametsämeikki

Okei, se eilinen ruskeus oli liikaa, arvasihan sen. Tänään mennään taas löyhästi 2000-luvun alun reiviteemalla. Autenttisesta Konemetsäfiiliksestä puuttuu vain kiksukarva ja neonmaali. Niiden puutteessa on tyydyttävä tähän.

Vihreää, keltavihreää, kimaltavaa lilaa, sinisenä hohtelevaa pinkkiä ja pastellipinkkiä – liikaako? Sanokaa te!

Lättään teille vauhdissa kuvat, kyselkää jos joku käytetty sävy jäi kiinnostamaan niin paljastan kyllä tämän happotripille lähteneen Helinäkeijun salat. Nyt on juostava töihin jakamaan värien ilosanomaa muillekin. Kesäistä keskiviikkoa!

17 vastausta artikkeliin “Taikametsämeikki

  1. Oijoi!
    Pakko sanoa, että arvosta tuota rohkeuttasi kokeilla erilaisia väriyhdistelmiä.
    Näitä on kiva katsoa ja mikään kokeilemistasi ei ole ollut huono yhdistelmä.
    Omaan lättyyn on ihan turha yrittää soveltaa mitään erikoista, aika perusjutuilla mennään, onneksi vielä meikillä vähän paranee aamulla peilistä katsova järkytys. :)

    1. Kiitos, kivasti sanottu. :) Täytyy sanoa, että tästä meikistä pidin erityisen paljon, vaikka välillä julkaisen niitä ei-niin-toimiviakin. Viherkeltainen inspiraatio saattoi saada alkunsa muuan tuoksusta.. :)

  2. IHANA!! <3 Ei todellakaan ole liikaa, nim. täällä lilaa, pinkkiä ja keltaista silmät täynnä.

    Kerro ihmeessä sävyt! Tämä meikki lähtee ehdottomasti kokeiluun! :)(: Ihanan keväinen!

    (Oonpas mä nyt tohkeissani :D)

    1. Kiitos! :) Lisään käytetyt tuotteet postauksen loppuun tuota pikaa. Huonompi homma niissä on se, että ne ovat suurelta osin kausisävyjä. Pitää olla vikkelä, jos meinaa saada samaa. Mutta samaan lopputulokseen pääsee tietysti jollain vastaavallakin.

  3. Sopii kivasti sun toppiin! Värit toimivat kivasti yhdessä, mutta ei olisi tullut itselle mieleen yhdistellä noita sävyjä :)

  4. Sää oot mun meikki-idoli. :)
    Tää silmämeikki on ihana mutta niin oli tuo edellinenkin. Sun blogia on aina ihana lukea!

  5. Tykkään ihan hirmuisesti! Ja olen kateellinen samalla, koska jos yrittäisin tuota itse, näyttäisin todennäköisesti joltain värioksennuspandalta. Sen lisäksi, että siivet tuottavat (edelleen) hankaluuksia, en jotenkin osaa tuota alaluomen väritystäkään niin, että se näyttäisi tarkoituksella tehdyltä, eikä siltä, että olisin kipittänyt tihkusateen läpi ja meikit valahtaneet poskille. Hpmh. Pitää vissiin vaan harjoitella lisää…

    1. Olen vastikään oppinut, että omassa alaluomen meikkaamisessani on ollu kompastuskivenä liika nössöily: usein levitän väriä liian vähän ja liian kapealle alueelle. Nytkin sain kolme kertaa tarkistaa kauempaa ja palata takaisin meikkipöydän ääreen ottamaan vielä lisää väriä ja levittää sen v i e l ä leveämmälle. Ja kun levein osuus jää ulkonurkkaan, muulla ei ole väliä. :)

      Siipien kanssa ei toistaiseksi uutta annettavaa. :D

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.