Tervetuloa Viilankantoluvan uuteen ruoka-aiheiseen juttusarjaan. Tehdään yksi asia selväksi heti: Minä olen todella avuton keittiössä.

Teinivuosien kotsan tunnit menivät ihan pelleilyksi ja kaikki aikuisvuodet olen elänyt valmisruualla ja leivällä. Olisi ihana kaari kertoa seuraavaksi sankaritarina siitä, miten olen selättänyt laiskuuteni ja opetellut häärimään keittiössä, mutta sellaista ei nyt tällä kertaa tipu. Tippuu sen sijaan kuolaa kielenpäältä, kun esittelen teille ainoan osaamani kakkureseptin. Hellanjestas saa arvoisensa avausjakson tämän tuhdin suklaasynnin myötä.

Suklaakakku

Pohja:
100g taloussuklaata
100g voita
50g vehnäjauhoja
150g sokeria
3 munaa

Kuorrute:
80g taloussuklaata
80g vispikermaa
10g voita

Kasaa yhteen kulhoon jauhot, sokeri ja munat. Sulata suklaa ja voi vesihauteessa ja kippaa edellisen sekaan. Kääntele taikinaa varovasti puukauhalla 10 min ajan (plz, no en todellakaan kääntele) ja kaada irtopohjavuokaan. Lyö tatina 200-asteiseen uuniin ja ajasta vekkarista 15 min. Odota äänimerkkiä ja nosta kakku jäähylle. Anna höyrytä hetki ja keikauta herkku tarjoilulautaselle. Siirrä viileään jos sopiva tila löytyy.

Sulata suklaa ja voi vesihauteessa ja vahdi pohjaa tarkemmin kun voita on vähempi. Lämmitä kerma kattilassa (kiehauta-lämmitä, komsii-komsaa) ja hämmennä kerma, suklaa ja voi yhtenäiseksi velliksi. Lukitse lusikkalaatikko, jos mielenlaatusi on heikko – tätä ei sovi sorkkia! Kaada kuorrute jäähtyneen kakun päälle ja tasoittele veitsellä jos olet nipo. Jos haluat jättää suklaasulan sieltä täältä paksummaksi, merkkaa kakkulautanen niin että osaat itse leikata tuhdimmasta kohdasta. Nosta jääkaappiin ja anna kohmettua yön yli. Avaa lusikkalaatikko ja nauti hartaudella sekoituskulhojen esipesusta.

Toisinaan lisään kuorrutteeseen myös ripauksen suolaa, sillä se terästää suklaan makua entisestään. On kokeiltu myös chilillä ja piparmintulla, mutta eniten tykkään tästä perusversiosta. Yhdestä kakusta piisaa palanpainiketta monelle, mutta mitään tarkkoja lukumääriä on turha antaa, sillä ihmisten sokerinsietokyky tuntuu madaltuvan vuosi vuodelta. Kuorrutetta voi myös annostella vähän ohjeen mittasuhteita reippaammin, kuten tein viimeisimmän kakun kanssa. (Jos #emmanpikkarit -vieraista ei kuulu pariin päivään mitään, ne ovat sängyn pohjalla toipumassa tästä videolla näkyvästä veneestä.)

Semmottis. Ei tarvii osata montaa, jos osaa yhden sikahyvän.