Pinnallisuusvaroitus. Tässä kirjoituksessa itketään menetetyn tukan perään kehnossa keinovalossa. Syvällisempien ongelmien puiminen siirretty huomiseen.
Olen lähes aina ollut pitkähiuksinen. Joskus teininä vietin muutaman vuoden poikatukkavaihetta, mutta olen yrittänyt hävittää todistusaineiston. Pitkä tukka on armollinen pyöreähköille kasvoilleni ja laiskalle luonteelleni. Herään, harjaan ja hyvä on.
Koska pidän pitkästä kuontalostani, kohtelen sitä hellästi. Neuroottisen hellästi? En ikinä föönaa enkä suorista, harjaan ja käsittelen aina varoen, selvitän takut käsin hius kerrallaan, vaihtelen ponnarin paikkaa ja pidän mahdollisimman usein tukkani kokonaan auki, en harrasta pantoja enkä pinnejä, käytän laadukasta sampoota ja hoitoainetta, hieron päänahkaa, öljyän latvoja, syön Priorinia ja värjään tyvikasvun vain 10 viikon välein. Tulos:
Yhden ainoan, tavallisen suihkun jälkeen! Niin että missä mättää, kysyy nim. Petetty.
No hormoneissa mättää – ja vaikka tiedän mistä on kyse, olen silti alakuloinen ja lannistunut.
Se ei nimittäin ole otsatukka!
Sorisevat sanat pyörivät kielen päällä, mutta nielen ne, koska yritän suhtautua tähän mittakaavassa. Vain tukkaa. Ei terveys, ihmissuhteet, varallisuus tai työpaikka. Tukkaa. Keratiinia.
Kuvissa näkyvä hiustenlähtö imetyksen jälkeen on velka, jota maksan siitä, että raskausajan tukka oli paksu ja kuohkea, kun hiustupet tekivät pitkää vuoroa ylitöissä. Ehkä se tästä.
Raskausajan jälkeen voi käydä… Tai sitten mietit 3-4 kk taaksepäin onks siel ollu murheita tai stressiä jne :) Stressaaiks esim meikin päättötöistä tjsp ? Yleensä syy löytyu kun muistelee taaksepäin
En mä niitä kyllä siinä mittakaavassa ole stressannut, että tukan pitäisi pudota. Jos vertaan menneisiin stresseihin, niin aika vähällä selvittiin. :)
niii no sitten mäki pitäytyisin tossa raskausajanjälkeisessä tukanlähössä:) ja hei jos toi pikku”otsis häiritsee ni leikkaas kunnon otsis nii joha jää piiloon ;D
Eiiii enää otsista, oon nyt ikuisuuden kasvattanut vanhaa pois. Otsis vaatii liikaa laittamista ja huolenpitoa – ei ole mun juttu. :)
No voi ei :( Mulle kävi noin aina raskauksien jälkeen, kesti varmaan yli vuoden ennenkuin tukka palasi normaaliksi joten tiedän todella miten stressaavaa ja inhottavaa tukanlähtö on. Jossain vaiheessa kokeilin kanssa Priorinin tapaisia tuotteita mutta mulle ne ei kyllä toimineet, tai en ainakaan itse huomannut kuukausien käytön jälkeen mitään eroa. Nyt syön joka päivä (lievän yliannostuksen) D-vitamiinia ja mun mielestä se on parantanut myös tukanlaatua.
Hmm jos homma jatkuu niin ehkä sun pitäis käydä varmuuden vuoksi lääkärillä, toihan voi myös olla hormonaalista? Tai sitten (toivottavasti) vaan joku ikävä mutta ohimenevä ilmiö mistä pääset pian eroon. Tsemppiä sulle anyways, pidän peukkuja että tilanne paranee pian! <3
Niin että tämäkö on luontoäidin kiitos? Aika julmaa. Raskaana ollaan hehkeitä, kauniita ja elinvoimaisia, mutta heti kun nyytin saa irtoamaan iholta, alkaa rapistuminen? Kiitti vaan. :)
Mun tukasta toi Priorin teki joskus aiemmin jopa liian ”kovan”, sellaisen jouhimaisen, joten ajattelin kokeilla josko se nyt olisi paikallaan. Toi dee multa kyllä puuttuu kokonaan, täytyypä kokeilla sitäkin. Kiitos vinkistä. :)
..tervetuloa kerhoon… juu, raskauksien jälkeen tiesin tuota tapahtuvan, mutta että muutenkin… Aivan Kamalaa!! vielä sitä pari kuukautta kesti, ja ajatteli kaiken korjaantuvan itsestään. Mutta kun tuota hiusten tippumista oli jatkunut 4kk, marssin ensin lääkäriin ja verikokeisiin. Ja lääkärin sanoja lainatakseni: ”olet kyllä huippukunnossa ja täysin terve. se on vaan se Ikä, ja hormoonit..” Hah, en anna periksi. Seuraavaksi netistä tietoa ja vitamiinipurkit pyödälle. Syön tällä hetkellä deetä ja evoniaa. ja evonia keratiinia. ja pesen hiukset ekoshamppoolla ja hoitiksella. Viikko näillä takana, ja näyttää menevän parempaan suuntaan. Vielä en huokase, mutta annan jo itseni toivoa parempaa.
Ton deen kanssa pitää tosiaan ryhdistäytyä. Mahtaisikohan tämä riittää syyksi etelänlomaan? :) Tsemppiä tukkasotaan, taistellaan yhdessä. :)
Sullahan on pieni lapsi, tuo on aivan normaalia sen jälkeen. Synnytyksen jälkeen lähtee paljon hiuksia, mutta ei se tukka kovinkaan paljoa harvene vaan lähtee niitä hiuksia, jotka raskausaikana ei lähteneet. Huomasitko, että raskaana ollessa hiukset paksuuntui?
Ja tuo uus tukka on kyllä aika jännä ilmiö, mutta kolme kertaa sen olen kokenut. Pian se kasvaa niin, ettei sitä enää huomaakaan! Ja korvaa ne irtoavat hiukset.
Uskottava se kai sitten on. :) Seuraava kysymys kuuluu, että mitä ihmettä tolle läpikuultavalle valeotsikselle tehdään sit kun se on +4cm ja pitenee? Geelillä pystyyn? :D
Minulle kävi hormonaalisen ehkäisyn jätettyäni niin, että kolmen kuukauden päästä kaikki tukkani tippui kuukaudessa. Kävin hiusakatemialla Helsingissä, jossa mitään niin rajua ei oltu koskaan nähty. Päälaelleni jäi hapsuinen irokeesi. Tapasin sattumalta naisen, jolle oli käynyt samoin. Sain häneltä ohjeet syödä kolminkertaisen määrän magnesiumia, priorinia ja kalkkia. Niin tein. Kävin myös kolmen kuukauden ajan hiusakatemian hoidoissa kampaajalla. En tiedä onko niitä enää tarjolla, mutta minulle tehtiin hiusnahkaan erilaisia hoitoja. Kolmessa kuukaudessa tukka kasvoi takaisin ja on todella vahva. Värjäämään en ole koskaan uskaltautunut sen jälkeen. Minulle syyksi sanottiin hormoonitasapainon muutos kolme kuukautta ennen tukanlähdön alkua ja pälvikaljuus, joka toisilla aiheuttaa kaljuja laikkuja päänahkaan, mutta minulla pälvikaljuus on koko päässä. Olin ja olen edelleen terve, eikä lääkäreillä ollut mitään sanottavaa. Ihotautilääkäri totesi, että niin tippuu. Minulla jäi tuollainen tuppu käteen jokaisella vedolla. En koskaan ressannut asiasta, itkin kerran. Ajattelin, kuten sinä, että se on vaan tukka. Ajattelen, että ressaamattomuus asiasta oli hyväksi. Paras ystäväni totesi, että entä sitten jos ei oo tukkaa, hankitaan korkeemmat korot, ihania koruja ja muhkeet helmat ja opetellaan kaunismeikki:)
Vau, melkoinen taistelu. Mä täällä piipitän aika pienestä. Tosi hienoa, että ongelma ratkesi ja vielä hienompaa että olit niin sujut asian kanssa. Vaikka välillä löydän itseni leikkimästä ajatuksella, että mitenköhän toi kalju sopisi, niin tosipaikan tullen olisin kyllä aika hiljaista tyttöä. Se on kai merkki siitä, että asiat on mallillaan ja että pitäisi osasta olla kiitollinen. Kiitos kovasti kun jaoit tarinasi, uskon että siitä on apua muille. :)
Jokaisella meillä on omat murheemme ja ne murheet, joita meillä on ovat meille suuria. Silloin kun esimerkiksi hiukset alkaa tippumaan omasta päästä, niin se saakin olla huolista suurin. Silloin ,kun jotakin muuta tapahtuu tai sattuu niin silloin on toinen huoli ja murhe.
Palasin kertomaan, että minulle tehdyt päänahkahoidot olivat turvehoito kotona puhdistukseen, tyrniöljyä, päänahan emästasapainoon ja puhdistukseen hiusakatemian nestehoitoja ja laserhoitoja kahden kuukauden ajan. (Säästötili tyhjeni:)
Mieheni hieroi päänahkaani joka ilta puolentunnin ajan verenkierron elvyttämiseksi, sillä tapanani oli ollut pitää tiukkaa ponihäntää päivittäin.
Viisaita sanoja. Mä olen herkkä syyllistämään itseäni ja välillä on vaikeaa löytää sitä neutraalia rajapintaa kahden ääripään välillä.
Kuulostaa monipuoliselta kattaukselta. Muutitko hiusrutiineissasi episodin jälkeen muuta kuin tuon värjäämisen? Kiinnipitämisen ilmeisesti myös?
Oi voi, toihan on pientä synnytyksen jälkeen :D Pikkukakkosen ollessa 6kk, multa alkoi lähteä pestessä useita kourallisia kerrallaan, ihan joka päivä. Kolmisen kuukautta sitä tais kestää.
Koulusta muistelisin, että hiuksia ei lähde raskausaikana normaalia määrää, vaan suurin osa on kasvuvaiheessa (myös laatu saattaa muuttua, omasta päästä alkoi vaalean sijaan puskea lähes mustia jouhia. Aika shokki, kun jouduin ensimmäistä kertaa vaalentamaan tyveä!). Letti hoksaa suuret muutokset vasta aikojen päästä, joten lepovaiheessa olleet hiukset irtoavat yleensä imetyksen päätyttyä…
Okei. Eli vaikka mä yritän pitää asiat mittakaavassa, suhteet on silti pielessä. :) Jäädään odottelemaan mitä tuleman pitää. :)
Piti vielä sanomani, että laserhoito lienee tehokkain, jos letti ihan kunnolla alkaa harventua. Masiinoita tuskin kovin monessa kampaamossa on, mutta ammattikoululla pitäis opetuskäytössä olla….
Okei. Pitääkin lukea tosta lisää, mä en ole koskaan kuullut hiuspohjan laserhoidosta. Kiitos!