Vuoden 2019 hiusväri on sini-violetti-pinkki-oranssi. En tiedä ajattelinko sen olevan mahdollista, mutta kesällä 2018 alkanut #sunsethair -hiustarina on kehittynyt yhä entistä  makeampaan suuntaan. Kelataan lyhyesti.

Heinäkuussa 2018 annoin värjäämättömän, pitkän luonnontukkani tuoreen kampaajan käsiin ja pyysin siihen violetista pinkin kautta oranssiin liukuvaa #sunset -tyyliä. Minulle tarjottiin mahdollisuutta toteuttaa muutos Elumen-hiusvärillä, mutta vastineeksi jouduin muutamaan kertaan vakuuttamaan, että ymmärrän lopputuloksen olevan pysyvä. Elumen ei ole tavallinen hapetetta hyödyntävä hiusväri, vaan kiinnittyy hiukseen sähkövarauksella, jolloin myös sen poistaminen on hankalampaa ja saattaa tiettyjen värien kohdalla aiheuttaa jopa suoranaisia ongelmia. Kun sain vakuutettua projektiin ryhtyneen kampaajan ja hänen kollegansa siitä, että tiedän mitä haluan enkä aio muuttaa mieltäni seuraavan kuukauden sisään, alkoi elämäni upeimpaan lopputulokseen johtanut kuuden tunnin muutostarina.

Ihkaensimmäisiä shokkitukkakokemuksia voi lukea tästä artikkelista.

Tunnelmia muutosta edeltäneestä haaveilusta (+ inspiraatiokuvat) voi kurkata tästä artikkelista.

Nyt olen elänyt Elumen-värin kanssa varttia vaille vuoden ja on aika pysähtyä ihmettelemään sen taikaa. Aloitetaan tärkeimmästä: Elumen-väri pysyy omissa hiuksissani paremmin kuin mikään muu. Kolikon vastapuolena se on tosiaan hankalampi irroittaa, mutta se projekti ei toistaiseksi ole ajankohtainen.

Oman luonnontilaisen hiukseni latvojen alin 20-25 cm vaalennettiin kevyellä hapetteella liu’uttaen heinäkuussa 2018. Hiukset ovat pysyneet hyväkuntoisina, eikä latvoja ole tarvinnut siistiä edes jokaisella tyvivärikerralla, joka tehdään noin 8-10 viikon välein.

Alkuperäistä violetti-pinkki-oranssia väriä on toistaiseksi vahvistettu ainoastaan yhden kerran syksyllä 2018. Tämän jälkeen en ole kokenut tarvetta värin vahvistamiselle ja kampaajani kanssa olemme yksimielisesti päätynyt ainoastaan värjäämään tyvikasvun piiloon. Tyveen on kahden ensimmäisen värjäyksen jälkeen lisätty violetin joukkoon sinistä ja nykyään hiusten ensimmäinen 10 cm on jo näkyvästi sininen. Pahoittelen kuvan sinertävää sävyä, mutta jouduin hiukan säätämään kuvaa, jotta sain sävyt toistumaan sellaisena kuin ne ovat luonnossa, enkä niin kuin ikäloppu kamerani ne näkee.

Vaalennetun latvan oranssi alkaa hiljalleen haalistua, joten sovimme, että kun ihanasti harmaan tyven vuoksi seuraavaksi istun penkkiin, vahvistamme samalla pinkkiä ja oranssia osiota, jotta sävyn voimakkuus pysyy tasapainossa läpi koko tukan. Tällä hetkellä vaaleanoranssit latvat muodostavat hauskan kontrastin tummansinisen tyven kanssa, mutta en voi väittää ettenkö vähän haikailisi myös kauttaaltaan leiskuvan kirkkaan shokkitukan perään.

Yhtäkaikki, Elumen pysyy hiuksissani hirvittävän hyvin. Taustatyötä tehdessäni ymmärsin, että Elumenin käyttäytymistä on hiusväreistä hankalin ennustaa. Toiset vannovat sen pysyvän parhaiten hyväkuntoisessa, toiset vaalennetussa tukassa ja joillain väri ei ottanut kiinni kumpaankaan. Myös oman kampaajani touhuja seuratessani luen rivien välistä pientä uteliaisuuden kaltaista kiinnostusta, kun istun tuoliin tukkani kanssa ja hän pääsee tutkimaan sen tilaa läheltä.

En tee hiuksille ihmeempiä taikatemppuja, joten hiusvärin erinomainen kesto on täysin Elumenin omaa ansiota. Pesen hiukset 2-3 kertaa viikossa kosteuttavalla tai värin kestoa pidentävällä sulfaatittomalla shampoolla (Davines 🖤) ja levitän latvoihin hoitavaa öljyä aina pesun jälkeen sekä silloin, kun pidän hiuksiani auki – ehkä pari kertaa viikossa. Olen patalaiska käyttämään hoitavia hiusnaamioita ja saunassakin suojaan hiukset pyyhkeellä vain kolme-neljä ensimmäistä kertaa tyvivärjäyksen jälkeen, jottei valumavesi värjää lauteita.

Ainoa huono puoli, jonka Elumenista keksin, on sen valuva koostumus, joka värjää myös ihon melko täpäkästi. Hiusraja ja otsa on helppo suojata kampaamossa, mutta hiuspohjan värjäytymistä ei Elumenin kanssa voi välttää. Kun hiuspohja on kauttaaltaan sinivioletti, tilanne tasaantuu noin neljän ensimmäisen pesun (omalla tahdillani n. 2 viikon) kuluttua, kun hiuspohjan iho on uusiutunut. Käytännössä ensimmäiset kaksi viikkoa kuluu niin, että kasvoillani on sinivioletteja mustia hippuja, jotka ovat rapisseet päänahastani irti ihon uusiutuessa. Niitä sitten aina tavatessani hätyyttelen, mutta kovin edustavaahan tuo ekat kaksi viikkoa ei uuden tukan kanssa ole.

Projektin seuraava vaihe on jossain vaiheessa lyhennellä latvasta vanhinta osaa pois ja pohtia, mitense tehdään niin, ettei oranssi osio katoa kokonaan, kun tyvestä tulee jatkuvasti lisää siniviolettia. Kampaajani vakuutti, että keinoja on ja lupaan palata asiaan, heti kun tiedän mitä on luvassa.

Pelottoman, pikkutarkan ja supertaitavan kampaajani löydät turkulaisesta Crystal Salon -kampaamosta nimellä Karoliina. Lienee tarpeetonta enää erikseen korostaa, että suosittelen hänen taitojaan varauksetta, aivan kaikkeen. Karoliinan portfolion löydät Instagramista täältä.

Kaikki shokkitukkaan liittyvät postaukset löydät tämän linkin takaa.

Millaisia hiusunelmia teillä on?