Kynnet kuin Marilynilla

MAC teki sen taas. Loi tuoteperheen, joka vetää tiskille kuin magneetti. Marilyn Monroe -kokoelmaan on valittu tuotteita ja värejä, jotka henkivät hehkeintä 50-lukua. Simppelit vaaleat ja tummat pitävät seuraa punaisen ja oranssin vietteleville sävyille. Sävyt on kehitelty vastaamaan tarkasti vaaleaverikön omia valintoja. Kauniit pakkaukset on silattu valokuvilla, jotka julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa. Pala legendaa, minun pöydälläni.

Kokoelman runsaudesta huolimatta tyydyin kahteen kynsilakkaan. Kaunis vaalea poskipuna oli myyty loppuun, enkä tuntenut tarvetta kynille, punille enkä luomiväreille. MAC:in lakkapullo on kaunis sellaisenaankin, mutta tällä etiketillä oli ehdottomasti saatava pari. Olen kuullut, etteivät MAC:in kynsilakat ole olleet laadultaan sieltä parhaimmasta päästä, mutta koostumusta on kuulemma nyt uuden lakkakokoelman myötä parannettu.   Syksyllä lanseerattu 30 sävyn kokoelma on allekirjoittaneelle vielä toistaiseksi tutkimatonta maastoa. Vertailukohtaa ei siis valitettavasti ole, nämä ovat ensimmäiset samettikorkkini.

Värejä oli myynnissä neljä, sillä yksi sävyistä on ymmärtääkseni varattu ainoastaan nettimyyntiin. Nettimyynti taas, no sehän ei Suomeen asti ulotu. Kullanhohtoinen Rich, Rich, Rich jääköön siis etäihastelun varaan. Hyllyyn jätin suosiolla sävyistä tummimman eli Vintage Vampin, sillä sen koostumus ei blogikatsauksen perusteella tuntunut olevan riittävän pigmenttinen. Noin tumman sävyn pitäisi ehdottomasti olla täysin peittävä. Omaan laukkuuni lunastin kaverukset nimeltään Kid Orange ja Stage Red.

Pullo on kaunis. Samettisen tuntuinen korkki saattaa olla vain pieni yksityiskohta, mutta pidän siitä kovasti. Pullon muotoilu on ylöspäin levenevällä profiilillaan selvästi tavallisesta poikkeava. Yksi esimerkki siitä, että tuotekehityksessä ajatellaan uudella tavalla. Päteeköhän se myös sisältöön?

Molemmat lakat levittyvät erittäin kivasti. Sivellin on silmiinpistävän pehmeä ja harjakset riittävän pitkiä, jotta levityspainetta on helppo vaihdella. Lakka ei ole kovin nopeasti kuivuvaa, mikä tekee levityksestä helpompaa. Ehdottomasti tärkeämpi ominaisuus. Jos ensimmäiset vedot vaativat korjailua, siihen jää vielä aikaa. Kuivatteluun kannattaa varata tovi, mutta vaivannäkö kannattaa. Kuvissa ei ole käytetty päällyslakkaa, kiilto on kokonaan peräisin väristä.

Stage Red jää jo ensimmäisellä vedolla melko peittäväksi, eikä välttämättä tarvitsisi toista kerrosta. Saattaisin esimerkiksi varpaissa käyttää vain yhtä kerrosta, sillä peittävyys kyllä riittää niin pienelle pinta-alalle ja kuivuminen on nopeampaa.

Kid Orange vaatii ehdottomasti kaksi kerrosta. Ensimmäinen kerros jättää värin selvästi läpikuultavaksi, mutta toinen kerros tekee ihmeitä. Hauska sävy, jollaista en varmastikaan muuten olisi poiminut mukaani.

Hauska uusi kikka, jonka myyjältä opin, oli kiinnittää paljaaseen kynteen teipinpala koekerrosta varten. Sävyn saa testattua suoraan omaa ihoa vasten, ilman että yksi kynsi on muiden kanssa eri paria. Näppärää ja siistiä, suosittelen.

Toinen kulmienkohottaja oli kehotus säilyttää lakat jääkaapissa. Ne kuulemma säilyvät paremmin viileässä. En tiedä onko näiden nimenomaisten lakkojen koostumuksessa jotain spesiaalia, vai olenko koko ammattiurani vain ollut autuaan tietämätön moisesta hyödystä. Ehdottomasti kokeiluun, olen todella utelias. Ihan kaikkia lakkoja en aio siirtää jääkaappiin, sillä niitä on vuosien varrella päässyt kerääntymään..ehkä hmm..150-200? En ole hetkeen inventoinut, sillä en voi välttyä samalla laskemasta mielessäni ostohintaa. Osan tylsistä, vanhoista sävyistä olen jo heittänyt menemäänkin ja osan tuplaväreistä myynyt, mutta kaapissa on silti kilokaupalla kynsilakkaa. Niitä vanhempia, hiukan kuivuneita voisi ehkä käyttää johonkin askarteluun, pitää laittaa muhimaan.

Nämä pullot saattoivat olla enemmän keräilyhankinta kuin täytetty tarve, mutta tykkään niistä hullun tavalla.

Loppuun on lyhyesti tarkennettava otsikkoa, joka on siinä suhteessa harhaanjohtava, etteivät kynnet ihan aitoa Marilyniä ole. Oikeaoppiset fiftarikynnet olisivat muodoltaan kapeakärkiset mantelit, eivätkä  tällaiset tasakärkiset töpöt. Sanataiteen nimissä, pahoittelut.

Taustalla soi: Norma Jean Baker

4 vastausta artikkeliin “Kynnet kuin Marilynilla

  1. Mä oon säilyttänyt vuosikaudet kynsilakkani jääkaapissa kivassa metallirasiassa. Hyvin on eri merkit säilynyt. Mutta mulla tosiaan ei arsenaali ole ihan noin suuri :D.

    1. No niin, eli mä olen vaan jotenkin onnistunut jäämään tästä oivalluksesta paitsi. :) Olisi kyllä mukava kuulla, että mihin ainesosaan se viileys vaikuttaa. Kaikenlaisia voiteita olen tottunut säilömään kurkkupurkkien seassa, mutta kynsilakkoja en. Onkohan näistä nykyisistä lakoista sitten säilöntäaineet lyöty niin minimiin, että tämä on tarpeen? No siellä ne on, alakaapin ovessa. Ja tuntuuhan viileä lakka kynnellä kieltämättä aika hauskalta. :)

  2. Tutustuin teipinpaloihin milanossa viime vuoden syyskuussa, varsin näppärää :)

    1. Joo, hirmu yksinkertainen juttu, jota vaan en ollut tullut ajatelleeksi. Teippirulla taskuun ja kaupungille. :)

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.