Nyt seuraa pakkopullaa, todellista inhokkipuuhaa. Ranskalaisen manikyyrin tekeminen kynsilakalla, yök. Tämän tekemisestä kärsivät laiskaminä, joka inhoaa tuhertaa jonkin näin pikkutarkan kanssa vasemmalla kädellä; tarkkaminä, jonka symmetriasilmää jomottaa katsella muhkuraisia linjoja sekä kateusminä, joka tiedostaa, että netti on todennäköisesti pullollaan tuhansia virheettömiä ranskalaisia lakkahymyjä. Tuskaa ja voihketta, ähinää ja murinaa – nyt kaikki yhteen ääneen: ääääääääh!
No niin, nyt kun virallinen osuus on hoidettu, voidaan siirtyä analysointiin. Ranskalainen manikyyri tarkoittaa tasakärkisen kynnen kärkeen lakattua valkoista, hieman kaarevaa reunaa. Määritelmää voidaan muunnella asiayhteyden mukaan, mutta se ihan alkuperäinen ranskalainen manikyyri on siis tässä. Kun valkoinen vaihdetaan väriin, koristellaan, häivytetään ylemmäs kynsipedille tai muuten muokataan tästä pelkistetystä asustaan pois, olisi oikeaoppista puhua ranskalaistyyppisestä manikyyristä. (Tämän pilkunviilauksen teille tarjosi ex-soon-to-be-kääntäjä, jolla on välillä vaikeuksia sulautua yhteiskuntaan, jossa kieliopilla ja sanamuotojen valinnalla ei tunnu enää olevan painoarvoa.)
En pidä ranskalaisen manikyyrin tekemisestä kynsilakalla, koska siitä on äärimmäisen vaikea saada siistiä. Jos kolmen vartin askartelun jälkeen satunkin saamaan hymyistä halutunlaiset, tökkään tasanvarmasti kuivatteluvaiheessa sen parhaan kynnen johonkin.
Mutta.
Koska itsensä haastaminen on hyvästä, otin haasteeni vastaan ja taklasin. Pientä helpotusta puuhasteluun toi tänäaamuna se, että kynteni ovat hyvin lyhyet. Mitä kapeamman valkoisesta reunuksesta voi tehdä, sen todennäköisemmin lakan saa levitettyä tasaisesti ja suunnilleen symmetrisesti. Ihon maalaamista on turha varoa, sillä hudit saa helposti pois erillisellä siveltimellä ja asetonilla. Vasemmasta peukusta tuli aika hyvä, keskittykää siihen.
Aluslakka + ohut maitomainen pohjalakka + pari kerrosta valkoista + päällyslakka. Ennen pikakuivattajaa olisi voinut lisätä vielä toisen kerroksen sitä vaaleaa maitomaista, jolloin lakkauksen ilme olisi pehmennyt, mutta koska edellisestä lakkaranskiksesta on vuosikausia aikaa, en halunnut ottaa ylimääräisiä riskejä. Kaukana täydellisyydestä ja kaukana omasta ihanteestani, mutta siinä ne ovat. Pikkuvikoja siellä täällä. Aikaa kuivatteluineen kului vain 1h 40 min, kun lakanpoisto ja kynsinauhojen huolto tapahtuivat jo illalla tv:n ääressä. Kahden tunnin päästä olen töissä ja oikean käteni lakkaukset ovat tyyten huvenneet alkoholiin, jonka kanssa lotraan.
Harjoittelulla ne hermotkin vahvistuvat.
Taustalla soi: MGMT
Hienolta näyttää, ainakin näin kauempaa katsottuna. Uskomaton kärsivällisyys sinulla, kun tuollaiset väkersit, arvostan!
Harjoitus tekee mestarin, varmasti sinnikkäällä harjoittelulla saat itseäsikin miellyttävän tuloksen aikaan. Tsemppiä. :)
Ero ottaa mun silmään eniten siksi, että olen tottunut tekemään hymyt akryylillä tai geelillä, jolloin viimeistelyaikaa ja -mahdollisuuksia on tuhannesti enemmän kuin heti tönkkööntyvällä lakalla. Mutta tosia haastelet, treenaamallahan se taito harjaantuu. :) Kiitos kauniista sanoista ja leppoisaa viikonloppua! :)
Öö tota mulla on vaikeuksia saada mikä tahansa kynsilakka osumaan siihen kynnelle, eli ei ehkä ihan mun juttu. Koitin joskus niiden teippien avulla, mutta sehän vasta hankalaa olikin! Kerran törmäsin marketissa sellaiseen hauskaan valkoiseen kynsilakkatussiin, ja sillä olen vedellyt hymyt varpaankynsiin. Kätevää, kun voi työskennellä koko ajan oikealla kädellä :) Ja parasta on se, että tussi kestää varpaissa aika pitkään, eli pari kertaa kesässä kun kurottaa varpaisiinsa, voi samalla sanoa huolehtivansa myös syvävenyttelystä :D
Sii juu, pretty girl!
Näppärää! Mulla on ohutkärkisiä koristelutusseja ja erillisiä siveltimiä, joilla voisi käyttää valkoista lakkaa, mutta kun kompastuskivi on juuri tuo tavallinen leveä lakkasivellin, niin sillä sitten opetellaan. :) Jos sulla lojuu nurkissa valkoista akryylimaalia, niin kokeile ihmeessä myös sillä. Ei ole niin kestävää kuin kynsilakka, mutta tsiljoonasti helpompi levittää ja etenkin korjata siistiksi.
Voi voi, mulla ei ole kyllä sitten yhtään kärsivällisyyttä kynsien rajailuun, kiva että joku jaksaa koetella itseään. :) Sen sijaan pukkaan ehdotusta tähän: postaus, jossa esittelisit erilaisia silmänrajauksia. Allekirjoittanut on ainakin täys tumpelo nestemäisten eyelinereiden kanssa… Kaipailisinkin ohjeistusta siihen, miten erilaisilla rajauksilla luodaan erilaisia ilmeitä (kevyestä dramaattiseen), minkä muotoinen kullekin silmänmuodolle (pienet yläluomet, pienet silmät, syvälle painuneet etc). Löytyisikö siellä yhtään mielenkiintoa tälläisen oppaan väsäilyyn? :)
Kamala miten paljon sulla on luottoa mun taitoihin! :) Pistän tämän ajatushautomoon, mutta tiedän sanoa, että ihan heti ainakaan en ehdi ottaa työn alle. Kiitos, kun jaksat käydä ehdottelemassa. :)
Kaunis lopputulos :) Mutta voi, mä olen niin lyhytjänteinen että multa ei onnistuisi. Hyvä kun jaksan yhdellä värillä nopeasti lakata vähän sinnepäin, ylimenneet sitten suihkussa nopeasti kynsiharjalla pois kynsinauhoilta. Parempaan en pysty ;)
Kukin tyylillään. :) Mun onnistumisskaala on erilainen, koska olen tottunut tekemään hymyt kahdella kädellä ja materiaalista, jota hallitsen. Yhdellä (ja varsinkin sillä huonommalla) kädellä lakkaaminen on silkkaa rääkkäystä, kun mielikuva valmiista tuotoksesta on aika korkealentoinen. :)