Mietiskelin tuossa iltana eräänä mihin käytän kauneudenhoidossa eniten rahaa. Jokainen kai panostaa johonkin osa-alueeseen enemmän kuin toiseen, mutta millä perusteella pihistelylistani on muotoutunut?
Jokaiseen listalle raapustettuun löytyy varmasti poikkeus, mutta jos vedellään ylimalkaisia linjauksia, ostoni rakentuvat suunnilleen näin:
Hankin halvalla:
– huulirasvat
– käsivoiteet
– aurinkosuojat
– suihkugeelit
– hajuvedet
Edullisemman kategorian tuotteissa on selvä kaava. Joko kyse on poishuuhdeltavasta tuotteesta joka viipyy iholla vain hetken (suikugeelit, käsisaippuat yms.), tuotteesta jota kuluu tolkuttomat määrät (huulirasva ja käsivoiteet), tuotteesta jolla on rajattu käyttöikä (aurinkosuojat) tai sellaisesta asiasta, jota en koe erityisen merkitykselliseksi (hajuvedet).
Olen valmis satsaamaan:
– sampoo ja hoitoaine
– värikosmetiikka
– satunnaiset hemmottelut
Sijoitan suhteessa eniten rahaa hiustenhoitoon, jos mukaan lasketaan käynnit kampaajalla. Perustelen tätä itselleni sillä, että hiusten uusiutuminen on erittäin hidasta ja ylläpitotoimilla pääsee helpommalla kuin pelastusoperaatioilla. Värikosmetiikassa olen hyvän aikaa sitten siirtynyt syynäämään hinnan sijaan laatua enkä juuri koskaan osta mitään sellaista, jonka erinomaisuudesta en ole varma. Vaati opettelua, mutta kannattaa.
Näiden kahden kategorian väliin mahtuu paljon eri sävyisiä harmaita, sillä esimerkiksi siveltimiä ostelen sekä kalliilla että puoli-ilmaiseksi. Teen toisinaan syrjähyppyjä myös kalliiden suihkugeelien tai edullisten huulipunien maailmaan, mutta kuten sanottua, poikkeuksella ja säännöllä on suhde.
Satunnaiset hemmottelut ovat vaarallisia, tunnepitoisia päätöksiä jotka saattavat onnistuessaan olla järisyttävän hyviä löytöjä. Huonommassa tapauksessa taas, noh, jokainen on varmaan joskus tehnyt epäonnistuneita ostoksia?
Yritin myös hahmotella linjavetoa sen suhteen, mikä on kallista ja mikä edullista. Mikä on järkevä hinta huulipunalle ja paljonko luomiväripaletti saa maksaa? Jos ihonhoitotuote on kertakaikkiaan maailman paras, onko ok maksaa siitä niin paljon etten kehtaa kertoa? Ja lasketaanko se edelleen halvalla ostamiseksi, jos ostan pienellä hinnalla monta tuotetta? Säästänkö todella, jos menetetty raha on sama kuin yhdessä suuremmassa hankinnassa?
Tykkäsin kovasti mineraalikeskusteluketjusta ja ajattelin patistella teitä kärräämään mielipiteenne ja kokemuksenne tähänkin kekoon. Mihin sinä kauneusbudjetissasi panostat ja missä pihistelet? Löytyikö mitään yhteneväisyyksiä minun listaukseni kanssa? Olisi myös mielenkiintoista kuulla, missä menee luksuksen ja käyttötavaran raja – mitkä tuotemerkit esimerkiksi sijoittuvat tämän näkymättömän aidan millekin puolelle? Millä perusteella?
Näppäimet rapisemaan, sana on vapaa.
Taustalla soi: Robert Miles
Mikä on kallista ja mikä ei? Juuri täydensin kylppäriä mielestäni kalleilla luonnonkosmetiikan suihkugeeleillä ja dödöillä (yli 6€ puteli vs. halpis rexonat jne), mutta toisaalta säästöä tulee kolmen atoopikon/ ongelmaihon perheessä taas naurettavan hintaisista apteekkirasvoista. Naamarasvat on ihan sattumalta edullista luonnonkosmetiikan merkkiä, kun sattuvat vaan sopimaan niin hyvin mun iholle :)
Värikosmetiikkaa mulla kuluu niiiin vähän, että pistän kyllä sen pari-kolmekymppiä nudekiiltoon kerran vuodessa mieluusti, jos myyjä väittää että se pysyy hyvin eikä letti liimaannu duck faceen jatkuvasti. Toistaiseksi lupaukset ei ole pitäneet….
Hiustenhoitotuotteita meillä menee aivan naurettavan paljon, 200 ml hoitoainetta riittää viikoksi O.o Inci on jokatapauksessa aivan sama rainbown ja kampaamomerkin purkissa, joten mieluusti käytän ne pennit johonkin hyödyllisempään :D
Mmh, kuulostaa ihan järkeenkäyvältä. Paitsi se, että hiukset eivät liimaantuisi huulikiiltoon – sehän on ihan fyysinen mahdottomuus. :)
Olen tuuminut tätä samaa aihetta useamman kerran ja jopa kirjoittanut siitä juttuluonnoksenkin (jonka sitten deletoin).
Mulla pihistys kohteet ovat myös ns. poispestävissä tuotteissa. Huulirasvat ja nestemäiset saippuatuotteet ovat aina edullisia vaihtoehtoja. Hiustenhoitotuotteiden suhteen pihistelen myös ja saatan ostaa esim. xz-tuotteita joiden hinta-laatusuhde on kohdallaan. Tosin hiustenhoidon suhteen sijoitan säännöllisiin kampaajakäynteihin 1,5 kk välein sillä hiusmallini on lyhyt ja vaatii säännöllistä huoltoa.
Vartalovoiteissa on tavallisesti edullisia vaihtoehtoja, mutta kasvojen ihonhoitoon panostan. Käytän tällä hetkellä Dermalocigan tuotteita ja tykkään hurjasti. En oikeastaan edes katso muiden merkkien ihonhoitotuotteita vaan käytän pikkuhiljaa pois jemmoissa olevat muut tuotteet esim. kaulalle ja siirryn kokonaan D:n maailmaan. Ihoni kunto on muutoksen myötä parantunut ja tasoittunut enkä kaipaa sitä epätoivoista etsimistä mikä sopisi minun iholleni parhaiten. Säännölliset kasvohoidot ovat toki luksusta joihin kaikilla ei ole mahdollisuutta, mutta itse hyödynnän ne koska voin tehdä niin ja valita mihin rahani laitan. Dermalociga on kallis sarja, mutta uskon, että ihonhoidon hutiostosten myötä se maksaa itsensä takaisin toimivilla tuotteillaan, joita ei tarvi kuin käyttää kosmetologin ohjeistamassa järjestyksessä.
Koska kosmeettinen kompastuskiveni on värimeikit on niiden kanssa rajanveto vaikeaa. Ostan paljon luomivärejä useammasta eri hintaluokasta. Olen kuitenkin nirso merkkien suhteen ja pitäydyn niissä jotka olen todennut hintalaatusuhteeltaan mulle sopiviksi. Edullisista suosin esim. koko ajan uudistuvaa Sleekia. Kalliimmista sydämeni läpättää mm. Estee Lauderille, Diorille ja Clarinsille.
Koska värimeikkituotteiden määrä on jo nyt suuri olen pyrkinyt siihen, että oikeasti harkitsen (todella vaikeaa) mitä ostan. Se että haluan jotakin ei välttämättä tarkoita että tarvisen…
Se nelivuotiaan perustelu, siis? ;)
Poispestävyyteen samaistun. Tosi lyhkäiseen tukkaan mäkään en varmaan käyttäisi sen kummallisempia investointeja, mutta kun mulla on aina takaraivossa ajatus sellaisesta pitkästä hyväkuntoisesta liehutukasta.. :)
Mullakin alkaa olla kasassa melko hyvä paketti ihonhoidon osalta ja valitettavasti se on sieltä hintavammasta päästä skaalaa. Mutta kun iho tykkää niin mahdollisuuksien mukaan yritän ostaa vain niitä, jotka toimivat. Tuskin silti pääsen kokeilunhalusta eroon niin perusteellisesti, että ummistaisin silmäni niiltä ”vielä paremmilta” vaihtoehdoilta. :)
Pihistelen ehdottomasti suihkugeelissä (en vaan ihan oikeesti ymmärrä miks siitä pitäs maksaa parii euroo enempää), huulituotteissa ja osittain käsirasvoissa. Tarvitsen toimivan käsirasvan talveksi joten ihan täyttä kuraa en osta vaikka sen saisikin eurolla. Olisin valmis satsaamaan eniten ihonhoitotuotteisiin ja meikkivoiteeseen (oi jospa joskus löytyisi oikee sävy ja koostumus). Ostaisin kalliinkin rasvapurkin jos olisin oikeasti varma, että se auttaa. Jos iho on hyvässä kunnossa niin meikkaaminenkin on niiiiin paljon helpompaa. Shampoota ja hoitoainetta ostan kerran vuodessa hulluilta päiviltä sellaisen tonkan, yleensä joltain hyvältä merkiltä. Hiustenmuotoilutuotteet on kans sellaset joissa huomaan eron laadukkaan ja markettikaman välillä.
Totta, hyväkuntoista ihoa on helpompi laittaa. Sama taitaa päteä myös hiuksiin? Itsehän en laita hiuksiani ollenkaan, mutta kuvittelisin, että kutrit käyttäytyvät kiltimmin jos ne ovat hyväkuntoiset? Vaikka mä pääsääntöisesti hankinkin poispestävät halvalla, olen joskus yllättänyt itseni jopa kahden kympin suihkugeelillä, koska siinä on ollut jotain tosi spesiaalia. Liian jyrkät linjavedot suuntaan tai toiseen kaatuvat yleensä näihin poikkeuksiin. :)
Aika samoilla linjoilla ollaan pihistys/panostus jutussa.
Kaikki mitä kuluu paljon tai se huuhdellaan pois ostan mahdollisimman halvalla. Alemyynneistä tai tarjouksista saatan ostaa kalliimpiakin brändejä vaikka tuote kuluisikin loppuun viikoissa.
Ihonhoitoon, meikkeihin ja hiustenhoitoon panostan ja paljon. Erityisesti ihonhoito on meikän silmäterä (lue minulla on ongelmaiho) ja monilla halvoilla tuotteilla olen saanut enemmän haittaa kuin hyötyä. Nykyään 70€ hyvästä kasvovoiteesta on pieni hinta.
Nyt kiinnitin huomiota sanaan ”viikoissa”. Mitä saat kulumaan loppuun viikoissa? :)
Alennusmyyntejä pitäisi hyödyntää enemmän, olen siinä vähän laiska. Tai siis, usein tuntuu käyvän niin että aleista tarttuu mukaan kaikenlaista tarpeetonta eikä niitä joka tapauksessa kuluvia jokapäiväisyyksiä, jotka ostan laput silmillä täyteen hintaan just silloin kun sattuvat loppumaan. :)
Mulla pihistys/panostus-lista on aika samantapainen kuin sulla. Ainoastaan hajuvesi voi olla vaikka kuinka kallis, kun sellaisen aika harvoin ostan ja käytän päivittäin kuitenkin (ei jää yhdelle suihkaukselle huimaa hintaa).
Joskus tykkään myös hemmotella itseäni ostamalla hitusen kalliimman suihkutuotteen esimerkiksi The Body Shopilta tai Lushilta. Tykkään ihanista tuoksuista, mutta niitä toisaalta löytyy markettituotteistakin aika hyvin.
Värikosmetiikka on se, mihin mulla menee ihonhoidon ohella eniten rahaa. Silmänympärysvoiteesta 20e ei ole mulle paha hinta, eikä 30e luomiväripaletista. 30 euroa on kuitenkin yleensä mulle se maaginen raja, jossa alan pohtia onko tuote todella sen arvoinen. Usein hyödynnän alemyynnit tarkkaan ja nettishoppailen ahkerasti: värikosmetiikan saralla esimerkiksi Sleek ja Nyx ovat kunnostautuneet erinomaisilla, mutta halvoilla tuotteilla. Käytän niitä yhtä mielelläni kuin MACia.
Ainoa tuote, jossa mulla yläraja menee sadan euron tietämillä on meikkipohja. Superhyvästä meikkivoiteesta, -puuterista tai -tuotteesta voin maksaa paljonkin. Suurin osa pohjistani onkin selektiivisiltä merkeiltä.
Noissa hajuvesissä on mulle vielä kosolti tutkimatonta maastoa, en vaan ole päässyt niiden hienouksiin sisään. Menen kauppaan, kerron mitä olen aiemmin omistanut, nuuhkaisen muutamaa ensimmäistä tarjottua ja ostan. Edellisestä hankinnasta on tosin jo vuosia (apua, kauanko ne edes säilyy?).. Ehkä on budjetin kannalta ihan hyvä, etten ole hurahtanut hajuvesiin.
Satanen meikkipohjasta kuulostaa mun korvaan tosi isolta rahalta, tuskin itse maksaisin neljää kymppiä enempää missään olosuhteissa. Ihan puhdas mieltymyskysymys, poltan rahani mielummin niihin keräilyesineisiin.. :)
Mulle Sleekit ja Nyxit ovat täysin outoja, nimet kuulostavat tutuilta, mutta kokeillut en ole koskaan. Sovitaanko, että ihan just nyt ei ole edes tarvetta. :D
Pyrin pääsemään halvalla kaikessa tinkimättä laadusta. Nettiostaminen, ja erityisesti ebayn ihanat itäaasialaiset myyjät ja heidän täydelliset japanilaiset ja koralaiset tuotteensa, sekä toisaalta suurentavat purkkimertani äärimmäisesti, että ovat vihdoin tuoneet ulottuvilleni oikeasti itselleni sopivat ja toimivat tuotteet.
Ihan markettituotteina ostan lähinnä deodorantit. Suihkusaippuoissa olen niin tuoksujen perään, että omani tulevat lähinnä Lushilta tai Soap&Gloryltä, joskus silti marketistakin. Kaikki kropparasvat, aurinkovoiteet ja käsivoiteet ovat halvimmasta päästä, Dermosililtä aika paljon. Halpaa, hyvää ja kivan tuoksuista.
Selektiiviset ostan aina alennettuun hintaan, enkä välttämättä aina koe niitä laadullisesti ylivertaisina. Joltain Dermalogicalta tai Ole Henrikseniltä nyt ehkä on tullut tehtyä jotain hankintoja, joille vastinetta en halvemmasta hintaluokasta ole löytänyt, mutta meikkituotteille löytyy kyllä netitse halpisvastine lähes aina (Poikkeuksena ehkä Estee Lauderin täydellinen geeliliner, jonka sentään saa Sokokselta -20%-kupongilla alle kahdenkympin). Usein olen vähän pettynytkin seleostoksiini, ei minulle riitä, että moninkertaisesti kalliimpi tuote on vain hiukan parempi kuin markettikama. Kallein meikkiostokseni ikinä oli hypetetty meikkivoide, joka osoittautui itselleni ihan onnettomaksi, saan paremman meikkipohjan ebaystä 4 punnalla.
Hiustuotteissa suhteeni hintaan on ristiriitainen. Tresemme Naturalsin hoitoaine on paras koskaan kokelemani hoitoaine, sitä saa yleensä tarjouksesta 1,8 litraa kympillä, ja sen ääreen palaan aina, kun tuntuu, että hiukset oikeasti tarvitsevat nyt erityisen hyvää hoitoa ja siloitusta. Silti ostan paljon kampaamotuotteita, niin pesuun, hoitoon kuin muotoiluunkin. Kai se sitten on ne purkit ja tuoksut, jotka minuun vetoavat, kun laatuero ei välttämättä aina tunnu niin suurelta. Tässäkin tietysti on eroa sillä, onko halpavaihtoehto x-tra vai xz. Hintaluokkien sisällä on tosi mittavat laatuerot, mutta virheostokset teen mielummin pienessä hintaluokassa.
Kaikkein halvimmalla pyrin selviämään tuotteissa, jotka tulevat tosi satunnaiseen käyttöön. Esimerkiksi oudot luomiväri- tai huulipunasävyt, jotka joskus aiheuttavat ihan pakkomielteisen himon, ja joita tulee loputa käytettyä kahdesti, sekä tylsät tuotteet, kuten se deodorantti ja kynsilakanpoistoaine. Olen aikamoinen alennushaukka, ja halvatkin pyrin saamaan vielä halvemmalla, ja ihan hillittömiä summia en yksittäiseen tuotteeseen laita juuri koskaan.
..Paitsi hajuvesiin. Niistä tosin olen väliaikaisessa ostolakossa, kokoelma on, öh, mittava. Taitaa valtaosa pilaantua pulloihinsa jo tällä menolla, vaikken ole ostanut kuin yhden (vai kaksi? Ei ainakaan enempää kuin kolme!) ainakaan vuoteen.
Mä olen arka ebayisti, ostan sieltä lähinnä spaatteleita, tyhjiä purkkeja yms. turvakamaa. Jälleen yksi tyhjä ruutu, jota ei ole tarvekaan ruksia ihan heti. :)
Markettidödöistä olen kateellinen, mä en pärjäisi niillä ikinä. Se on muuten ehkä sellainen tuote, josta olisin valmis maksamaan kolminumeroisen summan, jos löytäisin sellaisen, joka oikeasti pitää. Tähän asti kaikki kokeilemani ovat olleet tehottomia. Kova kolaus naisellisuudelleni. :/
Selektiiviseltä puolelta teen enimmäkseen niitä himotushankintoja, harvoin ostan mitään ns. järkevää siitä hintaluokasta. Mikäköhän logiikka tässäkin on..
Tresemme herätti mielenkiintoni, voiko tosiaan olla noin? Ihan mielenkiinnosta, minkälaisia kampaamotuotteita käyttelet?
Ja hajuvesistä juttelinkin jo tuolla ylempänä, ne ovat mulle ihan plääh. Saattaa mennä monta päivää etten muista käyttää tuoksua ollenkaan. :)
Markettidödöihin tyytymiseni taustalla on kaksi syytä. Ensinnäkään en juuri tiedä paremmasta, yli kymppiä ole deodoranttiin pistänyt koskaan, enkä sit oikein osaa kuvitella, ettäkö kallis olisi jotenkin oikeasti parempi. Toiseksi, käytän deodoranttia tosi paljon, yksi kestää ehkä kuukauden. Enkä kuitenkaan osaisi olla sutimatta sitä kallistakaan puoleen käsivartta ja kylkeä kainalon lisäksi, kun olen tottunut tuollaiseen ylenpalttiseen annosteluun. Olisin äkkiä konkurssissa satasen dödöillä!
Kampaamotuotteita käytän täysin ilman mitään merkkiuskollisuutta, mikä nyt milloinkin vetoaa hyvän tarjouksen ja/tai muun perusteen vuoksi. Tigiä on kertynyt kauheasti, vaikka pidänkin sitä tosi ylihinnoiteltuna ja tasoltaan hyvin keskivertoisena – ne vaan tuoksuu niin hyvältä! Ja ne purkit on niin söpöjä! Tresemmekokeiluni eivät tosiaan muuten ole vakuuttaneet, mutta tuo Naturals-hoitsikka on ihmeellinen, suosittelen todella vilpittömästi. Makeupalleykin pitkälti komppaa, http://www.makeupalley.com/product/showreview.asp/ItemId=129394/Naturals_Nourishing_Moisture_Conditioner/TRESemme/Conditioner .
Tigi-heikkous, mulla kans. :) Mä en ollenkaan mielelläni maksaisi dödöstä kovin paljoa, mutta kun mikään vaan ei pidä. Toistaiseksi parhaimmasta päästä ovat valitettavasti olleet ne kalleimmat. Etsintöjä jatketaan. :)
Hiuksiin menee ehdottomasti eniten rahaa. Nykyään vähän vähemmän kun sain luovuttua sineteistä, mutta toistuva juurikasvun värjääminen ja hiusvärin ylläpito sekä värjäämisen takia rasittunut hius tarvitsee suojaa ja kosteutta, nämä syövät ehdottomasti eniten. Hiustenhoitotuotteet ovat ainoita tuotteita, joissa maksan laadusta, enkä suostu käyttämään ”mitä tahansa”.
Toinen asia joka tänä vuonna (ja vuosien saatossa) on syönyt eniten rahaa, on tatuoinnit, lävistykset ja niiden hoito. Tämä ei ehkä ole kaikkien mielestä kaunedenhoitoa, mutta tuo muste on mulle sama juttu kuin monelle muulle esim. värimeikit.
Aikanaan olisin ollut valmis maksamaan mansikoita meikkivoiteesta, joka sopii iholleni. Sitten löysinkin monen vuoden etsimisen jälkeen sopivan, joka on niin halpa että melkein hävettää.
Vähemmän mulla menee rahaa kaikkiin perusmeikkeihin: muutama perusmerkin (Lumene, Maybelline, Rimmel yms.) ripsiväri, puuteri ja meikkikynä vuodessa ja that´s it. Markettuotteista on löytynyt käyttökelposia artikkeleita, enkä itse asiassa ole edes valmis maksamaan niistä sen enempää.
Aikanaan etsin sopivia kasvojehoitotuotteita kalliiden apteekkimerkkien joukosta, mutta nyt olen vuoden verran mennyt Lumenella: hinta-laatusuhde huomattavasti parempi, eivätkä ne apteekkituotteet yhtään sen parempia tuloksia tuoneet.
Hei tatskat, mahtava pointti! Ymmärrän täysin. :)
Ja apteekkituotteistakin olen samoilla linjoilla, niillä tuntuu mielikuvatasolla olevan vähän sellainen ennakkoon jaettu palkintosija ilman kilpailua. Hyviä tuotteita sieltäkin löytyy, mutta apteekkimerkki ei ole automaattisesti se paras tai hypoallergisin.
Hienoa, että omat suosikit ovat erottuneet massasta. :)
Tämä on aina yhtä mielenkiintoinen aihe :)
Itse kosmetiikkamyyjänä en taida soveltua ”tavallisiin” kuluttajiin, vaan olen hieman sieltä ääripäästä. Omistan siis todellakin liikaa kosmetiikkaa ja olen helppo uutuuksien ja hyvien tarjousten edessä. Ostan kosmetiikkaa viikoittain, sekä edullisia että kalliita tuotteita.
Hinnan arvioiminen on varmasti hämärtynyt omassa päässäni ja mielestäni 50 euroa hyvästä tuotteesta ei ole paljon vaan sellainen perushinta. Satasen tuotetta en kuitenkaan ole ikinä ostanut, kallein yksittäinen kosmetiikkatuote on muistaakseni ollut n. 80 €. Se tuntui jo vähän hurjalta.
Suosin selektiivistä, koska olen huomannut laatueron niin monesti; etenkin hoitovoiteissa, meikkivoiteissa, huulipunissa, luomiväreissä ja puutereissa. Haluan kuitenkin testailla kaikenlaista ja edullista onkin niin helppo ostaa itselleen piristykseksi tai heräteostoksina.
Edullisemmasta päästä ostan nopeasti kuluvia tuotteita kuten suihkusaippuat, silmämeikinpoistoaineet, vartalo-, käsi- ja jalkavoiteet ja kynsilakanpoistoaineet. Saatan kuitenkin näissäkin joskus panostaa, jos joku tuote vaikuttaa sen arvoiselta.
Satsaan yleensä dödöön (Clarinsin roll-on jatkuvassa käytössä), huulivoiteeseen (Sensai Lip Base), meikkipohjatuotteisiin, kulmakynään (Dior on paras), ripsiväreihin ja silmänympärysvoiteisiin. Tosin työni kautta saan kokeiluun paljon tuotteita, joita en välttämättä raaskisi ostaa.
Hiustenhoidossa tuhlaan muotoilutuotteisiin sekä marketista että kampaamosta parinkympin kipurajalla. Päänahkani on jokseenkin vaikea, hyväksihavaitut Simin System4-tuotteet ovat toimineet parhaiten. Joten tuhlailen vahoihin ja suihkeisiin, kun shampoota ja hoitsikkaa en voi päänahan vuoksi vaihtaa. Kampaajalla käyn parin kk:n välein, koska tukkani on erittäin lyhyt, ja mielelläni maksan myös värjäyksestä.
Meikkisiveltimet ovat myös yksi panostuksen kohde. Halvat ovat yleensä aika surkeita, kun on parempiin tottunut.
Voin kyllä kuvitella vanhana ja ryppyisenä ostavani niitä yli satasen voiteita, koska haluan ana uskoa siihen, mitä ne voivatkaan saada aikaan ;)
Joo totta, työkseen kosmetiikkaa pyörittävä on aina vähän eri kastista kuin ”tavallinen” kuluttaja. :)
Toi ripsiväri on mielenkiintoinen, se on mulle yksi niistä diibabaaboista. Täydellistä ei ole vielä löytynyt, joten toistaiseksi sudin vähän mitä milloinkin. Lähimpänä täydellistä on tähän mennessä päässyt Benefitin No They’re Real, mutta yksi vika siitäkin löytyi. Mutta jos oletettaisiin että se olisi The One, en tiedä raaskisinko siltikään maksaa kolmea kymppiä joka toinen kuukausi tuotteesta, jonka vaikutusta kukaan muu ei erota muista.
Ja pliis, ei puhuta vielä siitä ikääntymiskriisistä, tarvis varmaan alkaa säästää rahaa niihin taikaliemiin jo nyt.. :D
Onneksi on kommenttiboksi! Podin jo huonoa omatuntoa kun en keksinyt yhtäkään aluetta, jossa säästäisin rahaa, mutta sitten joku toi esiin deodorantit. Ne ostan marketista :) myöskään tatuointeihin ja niiden huoltoon en käytä rahaa.. Aika lailla kaikki muu meneekin sitten linjalla ”jos se on hyvä ja toimii minulla, voin maksaa siitä”. Kosteusvoiteen suhteen se tarkoittaa apteekkituotetta, joka vain on parempi kuin kalliimmat. Muuten taidan panostaa aika lailla kaikkeen, mutta tuntuisi kamalalta käyttää halpismeikkivoidetta, kun tiedän parinkymmenen euron päässä olevan aivan erilaatuisen ja ihollani loistavasti toimivan tuotteen. Se ei kaada budjettiani, ja toisaalta kun tuotteet ovat hyvät, ne kestävät pitkään eikä tee (ihan kokoaikaa) mieli tehdä kun-mä-haluun-ostoksia, koska olen jo tyytyväinen käyttämiini. Tulipas puolustuspuhe, vaikka kukaan ei syyttänytkään mistään :D
Ihana kalikan kopsauttama koiraparka.. :D Ja totta totta, kun meikkivoide on laadukas, seireenit eivät hyräile viereisellä hyllyllä yhtään niin viettelevästi. :)