Surullinen sivellinvahinko

Puleerasin viikonlopun aikana siveltimet. Värkkäsin sampoon kanssa lavuaarin reunalla kaksi iltaa, jotta sain jokaisen tuputtimen puhtaaksi. Ensimmäisenä iltana pesin ne käytetyimmät eli kaikki matkakokoiset siveltimet sekä koko kasvosivellinarsenaalin. Kaikki meni tunnottomaksi muuttunutta vasenta kämmenpohjaa lukuunottamatta ihan hyvin, mutta surkea näky odotti seuraavana aamuna. Tältä näyttää 45 + 55 + 30 euron hajamielisyys.

Kolmeen suurimpaan kasvosiveltimeen oli kaikkiin ilmestynyt sivuantenni. Lyhyen mutta lohduttoman itkun jälkeen kaivoin kynsinauhaleikkurit esiin ja aloin korjata vahinkoa. Kyyneleitä valuttaessani palasin edelliseen iltaan muistelemaan miten kuivatuslapsus tapahtui. Olin pessyt jo melkein kaikki siveltimet ja järjestelin lisää kuivatustilaa viimeiselle kouralliselle. Siirsin ensin pesemiäni isoja siveltimiä hiukan lähemmäs toisiaan ja lähemmäs pöydän reunaa. Nostamatta. Sen sijaan, että olisin nostanut siveltimen ilmaan ja laskenut sen takaisin pyyhkeelle haluamassani paikassa, liu’utin sen uuteen sijaintiinsa pyyhkeen pintaa pitkin, yhtään ajattelematta seurauksia. Kolmesti.

Harottavat karvat olisi saattanut saada aloilleen uudella pesulla ja kuivatuksella, mutta koska olin älynlahjojeni puutteesta niin tyypertynyt, kostin itselleni ja leikkelin sojottavat karvat tyvestä katki. Sähinän ja sadattelun lomassa suoritettuun askareeseen kului noin varttitunti, sillä yritin olla huolellinen edes tässä puhteessa ja raakkasin antennit karva kerrallaan. Jos jotain positiivista on ruikutuksen vastapainoksi keksittävä, olkoon onnemme tällä kertaa se, että kyseessä olivat ne kaikkein tiiviskarvaisemmat siveltimet, joissa ei pieni harvennus heti näy.

Oppikaa tästä ja olkaa tarkkaavaisia vaikka unihiekka miten raapisi silmää, jotta kalliit karvat säästyvät. Vahinkoa seuranneen illan perheaktiviteettina rykäistyt 70 silmämeikkisivellintä (joo, niitä on hiukan liikaa) saivat osakseen ensiluokkaisen hellää ja huolellista kohtelua. Siltä varalta, että joskus suunnittelen hankkivani lisää siveltimiä, tallennan tähän itselleni muistoksi todistusaineistoa siitä, miten infernaalisen puuduttavaa on 101 siveltimen pesu. Kuitti.

Taustalla soi: Puolikuu

11 Comments Lisää omasi

  1. Wilhelmiina W. Wäärä sanoo:

    Mulla ei kai ihan noin montaa sivellintä ole käytössä, mutta siltikin pyrin pesemään niitä pienemmissä erissä ihan käsiä säästääkseni :D Se on aika kuluttavaa hommaa tosiaan vaikkei uskoisi.

    Tykkää

    1. Petra / Viilankantolupa sanoo:

      No noinpäinhän se fiksua olisi toimittaa, mutta pientä saamattomuutta täällä päässä, kukaties.. :) Tuon viikonlopun urakan jälkeen olen kyllä tunnollisesti pikapessyt ainakin meikkivoide- ja peitevoidesiveltimiä – ehkä saan pidettyä tavasta kiinni.

      Tykkää

  2. hiikka sanoo:

    kaksi sanaa brush guard.

    Mutta, kuten lopussa jo mietit, jos siveltimet ovat luonnon karvaa ja eivät muuten korjaannu, otat saippuaa (Marseille on paras) lipaisun (paras termi jonka keksin) märkään sormeen etusormeen, hierot kostean peukun kanssa yhteen ja vetäiset siveltimen ympärille ja jätät kuivumaan. Nyt näitä siveltimiä ei tarvitse pestä uudestaan, saippuaa on niin vähän, vetäiset kerran kuivana puhdasta kämmenpohjaa vasten ja saippua rapisee pois + karvat ovat hyvässä järjestyksessä ;)

    Tykkää

    1. Petra / Viilankantolupa sanoo:

      No katoppa, toihan saattais toimia. Kokeilen ensi kerralla, vaikka sellaista ei toivottavasti enää tule. :)

      Tykkää

      1. hiikka sanoo:

        siis unohdin kertoa (tässä oli esimerkki, älä tee kolmea asiaa samalla) ”epä”karvaisille siveltimillekin on aine jolla törröttävät karvat saadaan oikaistua. Nyt sitten hifistelen ja kerron, kuivaan omat siveltimet taidemaalarien siveltimien kuivaustelineessä ;)

        Tykkää

        1. Petra / Viilankantolupa sanoo:

          Oooh, uusi asia jonka voisin ostaa..!

          Tykkää

  3. bubbs sanoo:

    Akvarellimaalauksessa kalliiden siveltimien lempeään kuivausmuotoiluun on vinkki, että pesty sivellin laitetaan harjakset edellä suuhun, ja sitten pehmeästi vedetään huulien läpi ulos. Lopputuloksena kauniisti niputetut, yhdensuuntaiset harjakset ilman sormien väkivaltaista käsittelyä ja turhaa repimistä!

    Jotenkin epäilen, että tämä akvarellistien pirkkaniksi ei tule kuitenkaan saavuttamaan valtaisaa suosiota kosmetistejen keskuudessa.

    Tykkää

    1. Petra / Viilankantolupa sanoo:

      Haha, oi ei, ei suuhun..! :D

      Tykkää

  4. Kirsi sanoo:

    Jestas mitä sivellinpornoo!!!! Voisin silitellä sun siveltimiä koko illan. Ah. Mä rakastan siveltimiä. Omia on tosiaan vaan joku 50. Ja kaikista oudointa on se, että kaikkien miljardien eurojen kulutuksen jälkeen (Mufe, Mac) parhain häivytyssivellin on lopulta H&M suti vuodelta nakki ja kirves, teiniajoilta.

    Mä ostin Mufen oravankarvaisen siveltimen jotain 4 vuotta sitten lojumaan koteloon mutta vasta tänä kesänä oon tajunnut sen hienoden. Kato nyt, voisin jauhaa näistä loputtomiin :)

    Tykkää

    1. Petra / Viilankantolupa sanoo:

      Anna palaa vaan, kun alkuun pääsit. :) Yhtään MUFE:n sivellintä mulla ei vielä ole, niiltä olen jotenkin onnistunut välttymään.
      Ja mäkin tein yllättävän sivellinlöydön joskus Rimistä: pehmeä luomivärisivellin 1,50e. Tuskin kestää yhtä pitkään kuin kunnolliset, mutta tolla sivellinmäärällä yksi yksittäinen ei joudu kauheen kovalle koetukselle.. :)

      Tykkää

Haluan osallistua keskusteluun!

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s