Kolmen värin kulmakarvat

kulmien_kasvatus

Terkkuja aamumeikkailujen ääreltä! Kulmakarvojen kasvatteluprojekti etenee hitaasti, mutta hitaasti. Kulmien piirustaminen on pohjameikin ohella yksi työläimpiä työvaiheita koko meikissäni, eikä se ainakaan yhtään nopeatempoisemmaksi ole kasvattelun myötä muuttunut. Olen saanut hahmoteltua toiselle puolelle jonkinlaisen alalinjan, mutta väistämätön totuus on, että kohokkaat ovat tällä hetkellä mallia ’hallitsematon puska’. Olen pitänyt sitkeästi kiinni pinsettikiellosta ja karsinut ainoastaan keskellä liikkuvaa luomea kasvavat yksittäiset hahtuvat. Niitäkin on. Ällöä, mutta totta.

Massavan muodon kompensoinniksi olen vaalentanut kulmien väriä rahtusen, mutta jotta kasvoilla säilyisi jonkinlainen ryhti, olen ottanut tavaksi tummentaa kulmien alalinjan kaksi astetta tummemmalla kynällä. Toisinaan jos on aikaa, tuherran näiden kahden sekaan lämmikkeeksi vielä yhtä väriä, jolloin ollaan siinä pisteessä, että kulmakyniä tarvitaan kolme.

kolmen_varin_kulmat

Työläydestään huolimatta kulmien meikkaaminen on ihan hauskaa. Ne eivät ole täsmälleen samanlaiset keskenään läheskään joka päivä, mutta olen henkisesti hyväksynyt tämän välivaiheen ja valmistautunut kiroamaan tämän ajankohdan valokuvat muutaman vuoden päästä matalimpaan allikkoon. Lämpimiä terveisiä vaan teini-Petralle kulmien nyppimisestä viivoiksi.

kasvata_kulmakarvoja

Muutama muukin ilmoittautui oman kasvatteluprojektinsa ääreltä henkiseksi tueksi – kuinkas teillä sujuu?

11 vastausta artikkeliin “Kolmen värin kulmakarvat

  1. Musta tuntuu, että mun ei vaan kasva. Ja mullahan on ongelmana lähellä nenää olevat karvat kun niitä vaan ei juurikaan ole. Haluaisin sen kohdan vähän tuuheammaksi, mutta eipä se näytä kasvavan.

    1. No sit ei auta kuin kynäillä. :) Mä aion vakaasti jatkaa kasvattelua vielä ainakin muutaman kuukauden ja katsoa sitten, mihin saakka saadaan linja venytettyä. Pientä hifistelyä pitää tietty tehdä kynällä, mut jos ei jatkossa tarttis ihan kaikkea piirtää paikoilleen. :)

  2. Heh, just kun tuli karvojenkasvattelun puolivuotista juhlittua, kun saa vihdoin ne karvat suitsittua juurikin vain sen geelin kanssa siistittyyn tuuheuteensa, niin… Oli ilmeisesti hieman laiskahkosti tullut levitettyä peel off – naamio nassuun, kun onnistuin repäisemään toisesta kulmasta sisäpuolelta karvan poikineen. Nyt siis eletään toisella melkein täydellisellä kulmalla ja toisella puolikkaalla. :( Mutta edelleen kasvatuksen kannalla, miusta alkaa kyllä siullakin olla jo ne melkein täydelliset kulmat (täydellisiähän ei koskaan olekaan – ainakaan itsellä), vai kuinkas hyvin tuolla kolmen kynän piirrustuksella onnistuukaan huijaamaan? :)

    Tuli tuosta teini-Petrasta muuten mieleen…Paljastan nyt, et ihmettelin aluksi että miten sun ikäisellä voi millään olla lapsi ja töihinkin palannut jo, luulin nimittäin että olet ehkä just ja just parikymmentä täyttänyt. Ja tämä siis puhtaasti vain ja ainoastaan ulkonäön perusteella, saa ottaa kohteliaisuutena. ;) Voi, kun itekin olisin tuommoinen ikuinen babyface. :)

    1. Apua, eikä! Miten se naamio voi viedä karvoja mukanaan? Huh, kovaa tavaraa! :/

      Pientä huijausta vaaditaan vielä, mutta toiveissa on, että jatkossa yhä vähemmän.

      HAHAAA, etkä luullut. Senkin höppänä. :)

  3. On hauskaa kuulla ihmisten kulmankasvatusproggiksista! Olen aivan armoton kulma, ööh, fetisisti. Taisin olla jo teininä, enkä siksi nyppinyt rakkaitani liian ohuiksi. Tosin eräs kuva todisti, että vihnasteri, onhan sitä nypitty meilläkin; olivat polot tummat ja paksuhkot, mutta kaukana toisistaan :D Olen ikuinen kasvattelija. Valitettavasti ovat tainneet saavuttaa lakipisteensä.

    Itse käyttelen puuterimaista väriä ja Lumenen kulmavahaa (my funny valentine<3) ja himskatti että tuohon tuhertamiseen voikin mennä aikaa. Ihailen kärsivällisyyttäsi. Ehkäpä lopussa Breshnev seisoo? Tsemppiä kasvatusurakkaan!

    Ps. Tästä näkee (jos on kyyläysintoinen) missä jamassa meikä on kulminensa: http://mennentullen.blogspot.fi/2014/03/dont-go-chasing-waterfalls.html

    1. No komeathan ne on, kyllä noilla kelpaa. :) Mun teini-iästä on sen verran aikaa, että silloin muodissa olivat valitettavasti ne kaikkein ohuimmat ja haaleimmat viivakulmat, joita sitten tietysti kuola valuen apinoitiin. Laumaeläin jo vuodesta ysikytluku. :)

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.