Huulimaali

Huulipunan pysyvyyteen vaikuttavat monet yksittäiset tekijät. Tärkeimmät niistä ovat huolellinen pohjustus, pohjatyö kynällä sekä huulipunan laatu. Pienen mutkan kautta otsikon aiheeseen vähän tuonnempana.

Huulten pohjustaminen meikkivoiteella tai peitevoiteella ei ole kauaskantoinen ratkaisu. Useimmat edellisistä on suunniteltu levittymään helposti, jolloin koostumukselta vaaditaan tiettyä liukkautta. Jotta meikkivoiteet ja peiteaineet pysyisivät koko päivän paikoillaan, vaaditaan päälle yleensä kevyt puuterikerros. Jos huulet pohjustaa ensin meikkivoiteella ja taputtelee päälle vielä puuteria, ennenkuin pääsee edes aloittamaan pusuttimien värittämisen, huulimeikistä tulee väistämättä raskas. Huulipunan kanssa samaan ostoskoriin kannattaa napata huulimeikkiin tarkoitettu pohjustuspuikko. Yleensä ne ovat värittömiä ja jättävät jälkeensä tasaisen ja aavistuksen luistavan, ohuen pinnoitteen.

Kun huulet on pohjustettu tasoittavalla voiteella, ne kannattaa värittää kauttaaltaan kynällä. Kynän voi täsmäyttää joko huulten omaan väriin tai huulipunan väriin. Vahvan vaalennuksen aikaansaamiseksi ota avuksi kaikkein vaalein löytämäsi rajauskynä. Yhtäkaikki, kynäpohja tekee huulipunan pysyvyydelle ihmeitä. Hyvän huulimeikin saa aikaan jo pohjustuksella ja kynällä, mutta luonnollinen jatkumo on levittää huulille viimeiseksi huulipuna ja sen päälle vielä mahdollisesti kiilto. Kun nämä kaikki vaiheet on oikeaoppisesti suoritettu, huulimeikki kestää taatusti puhumista, syömistä ja jopa juomista.

No esitetäänpä sitten sellainen oletus, ettei perinpohjaiseen huulishow’hun olekaan aikaa joka aamu? Huulipuikon lisääminen parin tunnin välein riepoo hermoa, mutta jonkinlainen väri hampaiden kehyksenä olisi kiva.

Apuun vierii huulimaali. Tai huulilakka, kestopuna, tahmalähmä..rakas lapsi nimineen.

Huulimaali useimmiten jakaa mielipiteet vahvasti. Se ei ole tuntumaltaan kaikkein mukavin, mutta seisoo kestävyysmittelössä ylväänä palkintopallilla. Yksittäisten tuotteiden välillä esiintyy pientä hajontaa tuotemerkeittäin, mutta pääosin huulimaaleissa on sama idea: tahmea väri levitetään huulille hylsyn toisesta päästä ja toisesta päästä lisätään päälle liukkautta tuova kiilto. Värikerroksen kannattaa antaa kuivahtaa huulilla vähintään kymmenisen sekuntia huulet puolihymyilevässä asennossa, jotta väri asettuu nätisti. Yleensä ohut kerros riittää.

Väri kuivuu huulille ja pysyy siinä mukisematta tuntikaupalla. Ilman kiiltokerrosta huulimaali on todella epämiellyttävän tuntuinen ja kiiltoa kannattaakin lisäillä aina kun siltä tuntuu. Kiillottomat huulet ovat jokaisen sanan jälkeen liistaantuneet kiinni toisiinsa ja pelkkä hymyilyn ajatteleminen inhottaa. Kiiltokerroksen kanssa huulimaali tuntuu vain vähän tavallista jämäkämmältä huulipunalta.

Tässä vaiheessa tekstiä olet todennäköisesti jo valinnut puolesi. Perusteellinen pohjustus ja tavallinen huulipuna vaativat enemmän aikaa, mutta huulimaalin kanssa joudut tinkimään miellyttävyydestä.

Itse kun olen enemmän pelkkien kiiltojen ystävä, panostan mielelläni niihin harvoihin huulimeikkeihin, joita ylleni puen. Huulimaalit eivät oikein ole juttuni, mutta tiedän henkilöitä, jotka eivät suostu edes harkitsemaan muita vaihtoehtoja.

Kumman kannalle sinä asetut?

Sivuhuomio: yllä olevista kuvista näkyy hyvin, miksi huulipunan testaaminen kämmenselkään voi antaa siitä täysin väärän kuvan.

Taustalla soi: kiskojen kirskuna

Haluan osallistua keskusteluun!

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s