Arkimeikki karkuteillä

Lähteekö teillä meikkaaminen koskaan lapasesta? Sillä tavalla vaivihkaisesti, että kun vauhtisokeuden tajuaa, on jo liian myöhäistä. Voisitte vaikka empatian vuoksi myöntää?

Vauhtisokeassa arkimeikissä ei olisi muuten mitään vikaa, mutta kun se sabotoi koko aamun aikataulun. Kuten tänään. Meinasin laittaa kevyet harmahtavat sumusilmät ja päädyin tähän. Aloitin kevyesti sillä harmaalla, häivyttelin ja olisin voinut jättää siihen. Pieni kaipuu jonkinlaiselle väripiristykselle kolkutteli ja kun tartuin fuksianväriseen pigmenttiin, en vielä tajunnut vaaraa. Kun sitten olin aikani säheltänyt irtopinkillä, oli pakko muuttaa alkuperäistä suunnitelmaa. Ja mitä tummemmaksi mennään, sitä enemmän saa piiperöidä yksityiskohtien kanssa. Ja mitä enempi on piiperöity silmien kanssa, sitä enempi tarvitsee huolitella muuta meikkiä. Kun meikki on huoliteltu, olisi suotavaa, että tukkakin olisi siivossa järjestyksessä. Kun meikki ja tukka on saatu edustuskuntoon, tulee paineita sopivasta vaatetuksesta. Ymmärrätte.

Tuo pieni vetistys, jonka silmissäni näette – ne eivät ole ilon kyyneliä.

Taustalla soi: Jessie J

16 vastausta artikkeliin “Arkimeikki karkuteillä

  1. Oijoi, tuttu juttu, valitettavasti. Varminta olisi arkiaamuisin vetää silmiin pelkkää turvallista ruskeaa, mutta kun se on niin TYLSÄÄ. Tämä meikki ei ainakaan ollut sitä! :)

  2. Höpsistä! Kuinka vastaan käveleekää hillittyjä, suorastaan tasapaksuja meikkejä. Hienoa, että uskallat rohkeasti repäistä. Tällaisia meikkejä on ilo katsoa. Toivottavasti joku kehtaa siitä livenä ihan mainitakin. :)
    Itselleni tuossa kesän ja syksyksyn aikana kävi kolmesti niin, että ihan spontaanisti ihminen kehui meikkiäni. Ja vielä nainen! Apteekkari, kaupan kassa ja eräs kosmetologia myyntitilaisuudessa. Voit varmasti arvata, että olin yllättynyt. Noh, 14-vuotiaasti kun meikkaa, kai sitä kymmenien vuosien jälkeen jotain osuu meikatessa kohdallekin. :)

    1. Heh, joko ihmiset eivät olleet juttutuulella tai sitten kukaan ei ymmärtänyt meikin hienoja ulottuvuuksia – en saanut kommentteja. :) Toisaalta, joskus pidän sitäkin parempana kuin niitä hiljaisia ammolleen revähtäneitä katseita, joita jotkut meikit ovat kirvoittaneet. ;)

      Ja pitäisi hei ehdottomasti muistaa kehua muita ihmisiä useammin, ei mene koskaan hukkaan pieni kohteliaisuus! :)

  3. Valittettavan tutulta kuulostaa-itse sorruin tänään samaan vaikka nukuin pommiin. No,on ainakin kauniit silmät.

    Tuo fuksianpunainen on UPEA lisä!

    1. Kiits, I. :) Väri on se Tukholmantuliainen, MAC Bright Fuchsia.

      Nostan hattua suoritukselle. Jos täällä nukutaan pommiin, niin silloin karsitaan kyllä kaikki kikkailut nolliin. Ne aamut tunnistaa värittömistä silmistä ja sysitummista huulista. :D

  4. Tutulta kuulostaa… :) Mutta värit piristävät aina. Tykkään muuten paljon hiuksistasi.

    1. Kiitos, kiva kuulla. :) Näihin aamukuviin tukka tulee aina pöyhittyä vähän miten sattuu (ja siitä näkee vain siistin etuosan), mutta yleensä iltapäivällä kuontalo on jo jossain ihan muussa asennossa. Kestävien arkikampausten opettelu on kyllä sellainen asia, joka tarvitsisi ottaa työn alle. Toistaiseksi laiskuus ja viisipiikkinen ovat vielä vieneet voiton. :)

  5. Täähän on tosi ihana meikki! :D Tykkään hirveästi. Fuksia on ihana väri, ja välillä pitää repäistä! Räyh!

    1. Jee! :) No meikki itsessään olikin ihan kiva, mutta sen väsäämiseen mennyt aika pääsi taas vähän yllättämään. :) Tulen kyllä leikkimään tuolla fuksialla uudelleenkin, hirmu tehokas väri. :)

  6. Mä niin ymmärrän sua! Aikataulun kusemisen lisäksi minulle syntyy toinenkin ongelma. Muut on töissä/yo:lla niin kauniin naturelleina, minä koralli-metsänvihreissä jättiläissilmissä… Nice. Ei ollenkaan tule ylilaittautunut olo…ei. Ja tähän kun lisää tuon paineen hiukka siistimmästä yleislookista, niin… :D

    1. Haha, tunnistan! Olen muutaman kerran istunut luennolla niin, että olen juossut sieltä suoraan töihin ja onhan se niin, että kyllä yksi on joukosta erottunut. :) Ja vaikka työympäristössä olen ulkonäkökeskeisyyden kanssa ihan sinut, kampuksella tunnen oloni ylilaittautuneeksi. Tästäkin aiheesta saisi varmaan aika syväluotaavan keskustelun aikaiseksi – Miksi akateemisessa ympäristössä on mukavampi olla ilman ehostusta?

  7. Miksi ne kunnianhimoisimmat viritykset pitääkin olla juuri niinä aamuina kun tiuku tuntuu vetävän omaa aikaansa ja normisti 15 minuutin perusmeikki vie vähintään puolituntia ja siltikin olo on…tyytymätön.

    Noh, tämä antaa toivoa meille muillekin siitä, ettei aina sillä harmaallakaan aloituksella tule harmaata.

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.