Melko tavallinen meikki

Ryhtiliikkeen aika. Melkein viikon poissaolo työpaikalta aiheuttaa kivoja värinöitä vatsanpohjassa – vieläkö osaan? Tänään tehtailtiin meikittömyyden ja hullujen huulikokeilujen tasapainoksi ihan tavallinen arkipäiväinen työmeikki, jossa piirteet tuodaan esille hillitysti. Mattaisia ruskeita luomivärejä, siistihkö rajaus, pehmeät valot ja varjot, lempeät persikkaposket ja neutraali huulipuna. Paitsi että – kiiltääkö se vähän? (No vähän. Voitte olla niin kuin ette huomaisikaan.)

Kulmakarvat ovat rehotus- ja käymistilassa, sillä yritän vielä viimeisen kerran kasvattaa niitä hiukan laveammiksi. Tätä on yritetty muutaman kerran aiemminkin aina yhtä laihoin tuloksin. Nyt ajattelin pari kuukautta kulkea puskamallissa ja katsoa tapahtuuko luonnollista leviämistä. Puskamalli tarkoittaa aamujen kannalta vähän tummempaa kulmameikkiä ja pikkuisen muunneltua muotoa. Toistaiseksi malli vaatii vielä vähän totuttelua, eli en saa sitä toistumaan molempiin kulmiin vielä ihan identtisenä (tai saisin kai, mutten vaan jaksa piipertää), mutta muutaman päivän harjoittelulla kehitystä varmasti jo tapahtuu.

Että semne töihinpaluu. Vertaistukea puskaviikkoihin ja kommentteja neutraalista huulipunasta otetaan vastaan. Tätä tarkoitan, kun sanon että kaikki kokeilut pitää ensin tehdä överiksi, jotta voi asettua aloilleen kohtuuden jatkumoon. Pus.

Taustalla soi: Emily and the Woods

17 vastausta artikkeliin “Melko tavallinen meikki

          1. Pure Zen on itseasiassa tosi vaalea mutta läpikuultava koralli ja kun sitä laittaa huulille ohuen kerroksen, se päästää huulen omaa punaista vähän läpi ja lopputulos näyttää tuolta. Äärimmäisen helppo puna! :)

  1. Moi Petra! Oletko harkinnut seerumin käyttöä kulmakarvoihin? Ripsiinhän on sellaisia, jotka to-del-la kasvattavat ripsiä. Kävisikö sellainen kulmakarvoihinkin?

    1. Ripsiä kasvattavat seerumit perustuvat ymmärtääkseni karvan kasvukauden pidentymiseen, jolloin ripsi kasvaa ylimääräistä pituutta. Kulmakarvoissani ongelma on se, että karvoja kasvaa vähän, (eli tyhjiä karvatuppeja on paljon) eikä niiden herättely onnistu samoilla aineilla. Tai näin olen itse järkeillyt, paremmin tietävät saavat toki korjata, jos puhun ihan löpöjä. Luin Karkkipäivän Sannin kokemuksia yhdestä kulmakarvakasvatusgeelistä, mutta ne eivät olleet kovin vakuuttavia. Ehkä sellainen toimivakin joskus kehitellään? :)

  2. Hei, mullakin puskaviikot – tai siis puskakuukaudet käynnissä, ei ne karvat niin nopeaan kasva. Hmph, ja toiseen kulmaan tuntuu kasvavan vielä niukemmin kuin toiseen. Katsotaan, kauanko jaksetaan puskailla ja fuskailla tuon toisen karvamadon kanssa… Nimim. Täälläkin muinoin moneen otteeseen yrittänyt, mutta aina ennen luovuttanut. Voiton puolella ollaan kuitenkin, ehdottomasti! Ma niin tahtoo sellaiset luonnollisesti rehottavat kulmat, jotka saisi suitsittua päivittäin vain sipaisulla kulmageeliä. Pidäthän meidät ajantasalla rehotusprojektissasi? :) ”Rakas päiväkirja, tällä viikolla olen saanut yhteensä 5 lisäkarvaa…”

    1. Haha joo. Ennemmin on luvassa sellaista kirosanoilla höystettyä angstia, kun ei_vaan_kasva. :) Mutta tsemppaillaan, puolin ja toisin, josko edes vähän lisää massaa näihin haaleisiin hapsuihin. :)

  3. Täälläkin puskaviikot! ;D Nyt olen kyllä tyytyväinen kulmakarvoihini ja aionkin antaa niiden kasvaa, sillä totesin minulle kuitenkin sopivan paremmin reilummat kulmat kuin ohuet. Runsaammat kulmat on helppoa meikata kiireessä ihan vain kulmakarvageelillä. I like.

    1. Mä luulen kuvittelevani, että aina kun piirustan itselleni tuuheat kulmat, kasvoista häviää kilon verra painoa? Nämä omat lirut jättävät jotenkin liikaa tilaa kasvojen alaosaan ja ilme ei ole niin ryhdikäs. Go, puskikset!

  4. Tottahan se on, että paksuilla kulmilla saa sellaisen pikkutyttömäisen sirot-kasvot-isot-silmät -lookin, me likey!:)

    Mulla kulmat on viime vuodet olleet totaalinen ikuisuusongelma. Aina ne on olleet sellaiset ihanat siipimäiset, kauniit, jatkuvasti kehuja saaneet (alkaako kaiho kuultaa läpi…?) ihanuudet, paksuus vaan välillä vähän vaihdellut, mutta pari vuotta sitten ne vaan katosi. Hiukset kasvaa yhtä paksuina ja nopeasti kuin ennenkin, kynnet kasvaa, kaikki muutkin ei-toivotut ovat menossa mukana, mutta ne kulmat. Niistä on ne itse kulmat kadonneet, se ihana kohta missä se kauniisti kaartuu siiveksi, eli enää ne ovat vaan – karvat. Ja että se meikkaus voi olla vaikeeta! Toinen menee ihan itsestään, mutta toinen. Joka aamu saa tapella kun ei vaan asetu. Eikä kokemuksesta ole kiinni, onhan näitä viimeiset, öö, kahdeksan vuotta meikattu samanlailla.

  5. Sun kulmakarvat ovat niin rock, että seuraavan kerran kun menen kosmetologille otan jonkin kuvan mukaan ja sanon, että haluan tuollaiset. Noissa tiivistyy se, mitä olen halunnut, mutta mitä en ole osannut sanoa. toisaalta seuraava kysymys: miten ihmeessä käsittelen ne itse vastaavaksi? joskaan ei klooneksi?

    1. Saa ne kloonatakin, jos siltä tuntuu – otan kohteliaisuutena. Eikä siihen muotoon oikein ole mitään muuta neuvoa kuin kokeilla, mikä tuntuu omalta. Oikeanlainen kynä auttaa mallin viimeistelyssä ja jossain vaiheesa muoto alkaa tulla selkärangasta. Luomiväristä ei ole hyötyä silloin, kun karvan määrää huijataan sen oman kasvurajan ohi, vaan suosittelen nimenomaan kynää. Nää mun kulmat on piirretty ihan liioitellun paksuiksi karvan määrään nähden, mutta mun silmään se sopii. Kertoile kulmakuulumisia jahka olet käynyt kosmarilla. :)

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.