Kynsilakan siistiminen

Kynsijuttuja, vieläkö jaksatte? Havahduin vähän yllättäen siihen, että kynnet ovat itse asiassa tällä hetkellä aika pitkät ja nätit ja tiedättekö kun mieli vaan urautuu omille poluilleen ihan varoittamatta. Kun kirjoittaa yhden kynsijutun, tällaiselle hetken lapselle luonnollinen jatkumo on kirjoittaa niitä heti perään kolme lisää. Tai ehkä te ette olisi edes huomanneet, luulottelen vain.

Keksin nimittäin, että jemmastani löytyy täsmälleen uuteen blogiasuun mätsäävä pehmopersikkainen kynsilakka (MAC Pep Pep Pep) ja kun toisen välähdyksen seurauksena hoksasin, miten hyvältä ulkoasukynnet näyttävät ikivanhan mustan rusettisormuksen kanssa, oli vaan aseteltava kamera jalustalle ja otettava kuvia. Koska en ole mikään erityinen tyylibloggaaja, enkä sellaista titteliä edes tavoittele, päätin yhdistää nätteihin kuviin ripauksen informaatioarvoa ja kirjoittaa kynsilakan siistimisestä. Se on ollut aihelistalla jo niin pitkään, että en ole enää edes ihan varma, ettenkö olisi siitä joskus jo kirjoittanut. Kahlasin epäuskon vallassa läpi arkistoa, mutta kun en löytänyt niin en löytänyt. Jos joku teistä muistaa nähneensä tästä juttua jo aiemmin, saa tulla piiskaamaan kommenttiboksiin. Itse myönnän kädet pystyssä kadottaneeni kaiken arkistointitarkkuuden jo aikapäiviä sitten.

Kynsilakan siistimiseen tarvitaan synteettinen sivellin ja kynsilakanpoistoainetta tai puhdasta asetonia. Oma hihakorttini on ammoisista heinäkuisista ajoista saakka kynsipussissa kulkenut Sephoran lakanpoistopurkki, johon siveltimen dippaaminen on erityisnäppärää. Ei valu, ei holahda ja jokaisella kastokerralla sivellin putsautuu samalla vanhoista lakoista. Tämän helpommaksi ei mene.

Annan lakan kuivua rauhassa naputtelunkestäväksi ja tartun toimeen vasta, kun olen varma, ettei pieni hutisohaisu tee tuhoja. Kastan lattapäisen nailonsiveltimen purkkiin ja nytkyttelen sitä varovaisesti lakkauksen reunoilla. Piirrän näkymätöntä uraa kynsinauhan kaarta pitkin ja yleensä jo muutamalla pyyhkäisyllä ylimääräiset suhrut katoavat. Ei siis haittaa, jos aamulakkaus on tehty vähän kiireessä.

Ihan noin hankalaa se ei ole, kuin miltä saan sen kuvassa näyttämään, mutta minulla ja kameralla on meneillään pieni aviokriisi. Tarvitsin siis toisen käden napille ja havainnollistaakseni edes summittaisesti siveltimen asemointia, päädyin tuohon kimurantinnäköiseen vinkuraan.

Nyt ulos ihastelemaan auringonpaistetta ja kauniisti kiiltävää lakkaa. Sanakin siitä takatalvesta, niin saan hepulin. Valoa päivään!

13 vastausta artikkeliin “Kynsilakan siistiminen

  1. Useimmissa kameroissa on itselaukaisin, jonka voi laittaa joko muutamalle sekunnille (yleensä 2 tai 3) tai sitten vähän pidemmälle ajalle, jossa ehtisi jo itsekin juosta kuvaan. Sillä saa jalustaa käyttäessä helposti molemmat kädet kuvaan, kun napin painamisen ja kuvanoton välissä on se valittu määrä sekunteja. :)

    Ja kiitos siistimisvinkistä, eipä ollut tullut mieleenkään tuollainen vähän tarkempi väline kuin sivellin. Pumpulipuikolla kun yleensä saa aikaan muuta sotkua sen alkuperäisen tilalle.

    1. Kokeilin ajastuslaukaisimellakin, mutta se ei tarkentanut kuvaa lainkaan. Ehkä jossain manuaalin syövereissä piilottelee vielä asetus, jota roplaamalla pääsisi lähemmäs kahden käden unelmaa, mutta tähän aamuun se ei mahtunut. :)

      1. Hmm, hämmentävää. Mutta joo, mulla on tapana tarkentaa käsin, joten eipä ollut moinen tarkennusongelma tullut mieleenkään. Ja eipä silti, hyvinhän noista kuvista selvän sai vaikka toinen käsi olikin sitä laukaisinta painamassa! :)

        1. Alimmainen tärähti vähän, mutta ei kerrota kellekään. ;) Valokuvaamisen petraaminen on seuraava pitkäjänteisempi projekti, jonka otan alle heti kun saan tämän kevään opinnot pakettiin ja päässä riittää taas kapasiteettia uuden opettelulle. :)

  2. Onpas tosi nätti lakka! Ihana! Itse olen vannonut jo pitkään Cailapin yleissiveltimen nimeen, se on todella litteä ja reunoilta pyöristetty, eli ihanteellinen lakkauksen siistimiseen. Ja näin kynsibloggaajana on todella noloa myöntää, että en ole koskaan tajunnut käyttää dippauspurkkia tähän tarkoitukseen, uskollisesti olen sohlannut poistoainepullojen kanssa o.O

  3. Onpa todella herkku väri ja nätit kynnet! Olin ehdottomassa lakanostokiellossa, taisi tulla poikkeus (taas).. Mun raapimet ei kyllä kasva noin kauniiksi.
    P.s. Kyselit siitä steriilin rasvapurkin säilyvyydestä, niin siinä oli ihan parasta ennen-päiväys laitettuna parin vuoden päähän.

    1. Mä olen aikaa sitten luovuttanut kaikenlaisten kieltojen kanssa, mun pään sisällä ne aiheuttavan vaan entistä kovempia himotuksia. :) Mutta nätti on lakka, ei käy kieltäminen. :)

      Kiva kun palasit, mä olin jo unohtanut käydä kurkkaamassa vastauksen. Kiva artikkeli Ylioppilaslehdessä! :)

  4. Miksen ole koskaan tajunnut dipata sivellintä dippipurkkiin! Heihei sähläys pullon ja korkkiin kaatamisen kanssa..

    KIITOS! <3

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.