Ette varmaan pahastu, jos laajennan Testinaama-sarjaa kokeiluluontoisesti kynsien puolelle? Postiluukusta kolahti erä Sally Hansenin I <3 Nail Art -tusseja, joilla halusin heti hiukan leikitellä. Tuote on vielä niin uusi, etten osaa sanoa hinnasta tai myyntiajankohdasta mitään, mutta pitäkää silmät auki kauppareissulla – nämä ovat nimittäin ihan mielettömän hauskoja!
Kynnet olivat sattumalta puoli-ilkosillaan, pelkän hoitolakan ja kirkkaan päällyslakan alla. Piirustin valkoisella tussilla ranskalaiset kärjet ja vaikka näillä ei mitään Vuoden manikyristi -titteliä hätyytelläkään, valmista syntyi eri näppärästi.
Ennen ensimmäistä käyttökertaa painelin tussin kärkeä paperia vasten, jotta sain musteen liikkeelle ja sen jälkeen vain liikuttelin kevyesti tussia kynnellä. Väri tuli kynästä ulos painamatta, mikä on iso parannus aiemmin käyttämiini koristelutusseihin nähden. Näiden kanssa riitti, että tussi koski kynteen ja väriä valui ulos kiltisti. Väriä myös riitti kahteen kerrokseen ilman lisäpumppailuja. Maalasin ensin yhden koekerroksen kaikkiin kynsiin ja kun se oli kuivahtanut (eli muuttunut mataksi), tussasin päälle toisen kerroksen jolla vielä tarkentelin rajoja ja vahvistin väriä. Ei yhtään raapujälkeä, epätasaisuutta eikä mitään muutakaan levitykseen liittyvää ongelmaa. Kerrassaan loisteliasta! Mitään viikon maaleja nämä tuskin ovat, mutta uskoisin että kunnon paksulla päällyslakalla nämä muutaman päivän pysyisivät paikoillaan. Mitä keskemmällä kynttä koristelut ovat, sitä paremmin ne ovat kulutukselta suojassa.
Valkoisten (kuivatettujen) kärkien päälle levitin kerroksen HK Girlin pikakuivattajaa ja annoin vielä sen kuivua hetken. Koko hommaan kului ehkä yhteensä kahdeksan minuuttia.
Ranskalaisen kärjen valkoisuutta olisi voinut pehmentää esimerkiksi sillä Lumenen Nail Concealerilla tai jollain muulla läpikuultavalla maitolakalla, mutta minä jätin sen nyt tohkeissani näin. Paketista kuoriutui nimittäin myös kolme muuta väriä..
..joiden tarinasta ette nyt häveliäisyyssyistä saa kovin tarkkoja lähikuvia. Mutta ensituntumalta sanoisin, että tuo valkoinen on ihan ehta idioottivarma ranskismaali ja nämä värilliset tussit varsinaisia pilkuttajan unelmia. Kyllä, taas ne mainittiin, älkää tuomitko pilkkuhullua. Jonkinlaisia viivojakin sain aikaan, mutta niihin kaikkein hennoimpiin haitulakiekuroihin näistä tusseista ei ole.
Tusseissa käytettävä väri on vesiliukoista. Se voi olla sekä etu että haitta, riippuu vähän mistä rokkaa. Itse suojaisin aina yhden valmiin kerroksen päällyslakalla ennen seuraavaa vaihetta. Tässä tapauksessa siis aluslakka –> ranskiskärjet tussilla –> päällyslakka –> muut koristelut –> päällyslakka.
Päällyslakan levittämisessä kannattaa olla huolellinen, sillä kaikki kulmat, reunat ja kärjet jotka eivät ole sen alla, peseytyvät pois. Vesiliukoisuus tarjoaa koristeluihin hurjan määrän uusia lähestymistapoja, mutta päällyslakan kanssa on tosiaan syytä olla avokätinen.
Että tällainen testierä, mitäs diggaatte? Itse olen näistä vilpittömästi ilahtunut ja toivon että kadoksissa ollut ranskishimoni saataisiin taas hetkeksi heräteltyä. Enkä puhu nyt siitä ruokaan liittyvästä, se on valitettavasti ollut jatkuvasti läsnä. Mutta ne kynsiranskikset, niitä ei ole näissä kätösissä hetkeen nähty.
Tussittaako teitä?
*Tuotteet on blogia varten saatu*
Mulle tuli nää kans tänään ja vaikuttivat ensisuttaamisella oikein päteviltä. Olen muutamia tällaisia kokeillut ja ongelmana on ollut kärjen kovuus, eli niistä jää helposti raapiutumia mutta näissä en nyt ainakaan tältä istumalta moista huomannut. Ihania värejäkin oli:)
Joo just toi kärkiongelma, tai sitten se että samaan aikaan kun piirtää, pitäisi osata pusertaa väriä ulos. Mun hienomotoriikalla se ei ole koskaan onnistunut. :)
Ooooooh innostuin! Mä niin tekisin keltaiset ranskiskärjet :)
Ja helposti tekisitkin! :)
Erikoiset tussit! Mikä idea tosin siinä että on vesiliukoisia? Siis onko ne ihan tavallisia tusseja? O_O
Ne näyttävät tavallisilta tusseilta, mutta muste tulee ulos liukkaammin ja tarttuu kynteen. Tavallinen paperille kirjoittamiseen tarkoitettu tussi ei tartu kynteen. :)
Niin ja siis unohtui tuohon vesiliukoisuuteen sanoa se, että koristeluja on helpompi hallita, jos niitä voi korjailla/poistaa pelkällä vedellä. Kynsilakan kanssa koristelu on siitä kinkkisempää, että hutiosumien korjailu vie yleensä mukanaan myös sen alla olevan lakkauksen.
OK, loistavasti perusteltu. Nyt luulen, että mäkin TARVIIN koristelutussit! :)
Heip. Olen melko uusi blogisi seuraaja, ja jouduinkin jo ’blogiuhrina’ tilaamaan ne opin beach sandesit :D
Tuli vaan mieleeni, kun omat kyntesi on upeassa kunnossa myös ilman mitään lakkoja, niin syötkö jotakin vitamiineja ja hivenaineita vahvistaaksesi niitä? :)
Jatkappas samaan malliin. Meikki ja kynsipostauksia on mukava lueskella. Olet mielettömän taitava!
No kiitos ja tervetuloa kelkkaan! :)
Mun kynnet pysyvät tällaisena ihan omin voimin. En syö mitään ravintolisiä (ja muutenkin liikutaan safka-asioissa vähän epäterveellisillä vesillä), mutta kohtelen kynsiä hellästi ja pidän niissä aina vähintään kolmea lakkakerrosta, vaikka sitten väritöntä. Pelkkä päivittäinen työkaluna käyttö tekee paljon damagea kynsille, joten se kannattaa ihan ensimmäiseksi jättää pois. Toki geeniperimäkin tekee osansa. Luonnonkynsijorinoita pääset selaamaan vaikka täältä:
http://viilankantolupa.bellablogit.fi/2013/11/15/kynnet-jee/
No voihan, kerrankin idioottivarma ratkaisu ranskiksia haluavalle mutta täysin kärsimättömälle kynsikoristelijalle! Tahdon, haluan, tarvitsen!
Joo, ässähyviä! Ja keksin merkinnän julkaisemisen jälkeen että varpaatkin saavat näillä tusseilla älynätin ranskalaisen. Minivarpaiden ranskalainen lakkaaminen on tavallisella kynsilakalla turhan hankalaa. :)
Mistä noita saa?
Täällä päin maailmaa ainakin Anttilat myyvät, kurkkaapa sieltä! :)