Luksuskäsihoito talvi-iholle

Pusersin eilen yhtä työprojektia poskihampaat jomottaen niin sisukkaasti, että palkitsin itseni käsihoidolla. Kylmä ulkoilma ja kuiva sisäilma ovat painajaismainen yhdistelmä käsien ohuelle iholle, jota lisäksi uitetaan tuon tuosta lämpimässä vedessä ja saippuassa. Kun kämmenselät ovat niin kuivat että kättä ei tahdo saada nyrkkiin, on syytä unohtaa kuorinta ja keskittyä imeyttämään iholle mahdollisimman paljon kosteutta.

Ilonan pikkareista saadut Irohan käsihoitohanskat* olivat kyllä pelastus paikallaan. Kiskoin jättimäiset hansikkaat käteen leffan ajaksi, otin ne iltapuuhiksi pois ja viritin ne uudestaan yöksi vanuneilla tukkaponnareilla ranteista kiristäen. Kuka vielä väittää, ettei kaikkea muka kannata säästää?

Kädet saivat pehmoisen ja ihanalta tuoksuvan persikkahunnun jo leffan aikana, mutta kun aamulla ensitöikseni kokeilin kämmenselän ihoa, saatoin hihkaista ääneen. Kädet eivät muuten ikuna kuunaana ole olleet näin pehmeät ilman kuorintaa! Toki kevyt kuorinta tehostaisi hoitoa vielä entisestään, mutta omaa suomunahkaani en tohtinut eilen raapia. Yötä vasten lisäsin kynsinauhoille pikkuisen öljyä ennen kuin kiskoin hanskat lapaan ja kynnetkin kiilsivät aamulla ilahduttavan terveesti. Sanokaa mitä sanotte, mutta kyllä tässä talossa tullaan hyvälle tuulelle kauniisti hoidetuista käsistä. Ja on muuten berberille lempeämpi palkintatapa tämä käsihoito kuin se tavanomainen suklaalevy.

Tehokosteutuksen jatkeeksi käsittelin aamulla vielä kynnet hoitolakalla ja violettiin taittavalla päällyslakalla. Vaikka päällyslakan idea onkin ihan järkevä, omilla muutenkin heikosti verta kierrättävillä kalmasormilla se saa kynsipedin näyttämään hiukan turhan siniseltä. Lakan pinta on kyllä ilahduttavan paksu ja kiiltävä, jotta kyllähän tätä silti mielellään katselee.

Kuvassa näytillä myös pehmustettu kiillotusviila, jonka säännöllistä käyttöä en suosittele, mutta joka kuitenkin oli ratkaisevassa osassa tämänhetkisen liuskakatastrofin selvittämisessä. Oikean käden kynnet ovat perin pahalla tolalla ja eilen oli välttämätöntä viilata irronneet pintakerrokset pois. En suosittele kynnen minkäänlaista ohentamista ellei ole aivan pakko, mutta eilen oli. Nyt edessä on monta viikkoa hysteeristä lakkaamista, jotta kontaktimuovinkaltainen kynsilevy saa vähän ylimääristä tukea. Ja jokin ravintolisä, jolla talven vahingot saadaan minimoitua.

Onko teistä joku kokeillut käsihoitohanskoja? Millä te palkitsette itseänne rankasta raadannasta?

*saatu/gifted*

* * * * *

I earned myself a reward for all the hard work and pampering my poor parched hands was the smartest thing I’ve done in weeks.

6 Comments Lisää omasi

  1. LiisaK sanoo:

    Mulla oli ihan juuri myös ajatuksena käyttää nämä pian! Just ajattelin näitä toissapäivänä :) Hyvä kun toimi! Menee mullakin pian kokeiluun.

    1. Joo, nää oli ihanat! Otan tämän vinkkinä siitä, että ne kaapissa pyörivät puuvillahanskat ja kaikki aikansa eläneet kasvoseerumit voisi ehkä kanavoida hyötykäyttöön. :)

  2. Liina sanoo:

    Mais non! Miten tuollaiset kädessä voi kutimoida leffaa tuijottaessaan? Pitääkö vaihtaa virkkuukoukkuun?

    Pakko tunnustaa, että aika harvoin tulee raadettua silleen, että pitäisi erikseen palkitsemaan ruveta. Jos töissä joskus niin hektistä onkin, se tuntuu yleensä sit mukavalta vaihtelulta. Ja harvoin on. Niinpä keskityn arkipäivän hedonismiin vailla palkitsemistarvetta :D (Käsillä se näkyy silleen, että rasvaan ainakin kahdesti viikossa! Ja kuuntelen, miten skidi kertoo, että rystyseni ovat verillä.)

    1. Kutimoida, voi vitsi miten suloinen ajatus! Mun täytyy joskus esitellä sut mun leffarutiinille. :)

      Tuota, jos vaikka yötä vasten jotain pikku linimenttiä? Silleen että kaikki hommat ja nousemiset on jo hoidettu ja ihan viimeiseksi vaan niin tökerö kerros öljyä ja/tai käsirasvaa kun kehtaat laittaa? Vaikka viikon ajan? Jos et näe muutosta, otan henkilökohtaisen vastuun!

  3. Nina sanoo:

    Mä palkitsin itseni ylimääräisellä hierojakerralla, kun olin ollut oikein reipas. Nyt opintovapaalla on vähän vähemmän rahaa käytössä, niin olen keksinyt vähän halvempia ilon aiheita. Saatan lahjoittaa espanjalaisten galgojen hyväksi rahaa vaikka juuri sen latte-kupposen verran. Itselläni on pari kummigalgoa jo, joille laitan kympin kuussa/nenä.
    Aikaisemmin saatoin myös palkita itseni uudella kynsilakalla, mutta niitä on nyt jo niin paljon, etten kyllä ihan heti osta uutta lakkaa :) kummasti olen tehnyt löytöjä omalla lakkalaatikoillani :)
    Noita hanskoja en oo kokeillu. Kädet on hyvässä kunnossa, sillä olen Nina Neuroottinen käsien rasvailun suhteen. Käsirasvoja on joka paikassa ja käytän niitä todella ahkerasti. Kynsiä öljyän kookosöljyllä usein ja töpötän sitä öljyä pensselillä kynnen alapuolellekin, koska on ollut tuota lohkeamisongelmaa kynsien suhteen. Öljyäminen on kyllä auttanut.

    1. Uuu, hierojakin kuulostaa houkuttelevalta! :) Mä olen sen kanssa vähän suossa, kun paikat on niin juntturassa, että ensimmäiset viisi kertaa menevät ihan itkiessä. Tiedä sitten onko varsinaisesti fiksumpaa odotella että pää lakkaa kääntymästä kokonan.. :D

Ilahduta kommentilla!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.