Insjö-sisälaukku

Sain blogeissa näkyvyyttä niittäneen Insjö-sisälaukun testiin muutama viikko sitten. Aluksi olin otsaruttuinen ja epäileväinen ja mietin miten tarpeellinen tämä lopulta käytössä on. Kuten tällä tapaa alkavilla blogiteksteillä on tapana, tämäkin teksti kertoo siitä, miten takkini kääntyi. Onhan se näppärä.

Olen kuljettanut vuosi sitten esittelemääni täyteen ahdettua nuottipussia mukanani päivittäin ja ilman sitä olen heti iltalaukkufiiliksissä ja puolialasti. Pullolleen survottu muovi on hiljalleen alkanut antaa kulutuksessa periksi ja yksi kulma on repsottanut auki jo kuukauden tai pari. Vasta kun jouduin keräilemään monimuotoista omaisuuttani pukuhuoneen käytävältä, sain aikaiseksi siirtää tilpehöörit tähän uuteen ja karheaan sisälaukkuun. Muutosvastarinta, olé!

Insjön sisälaukku on ommeltu täyteen taskuja. Toistaiseksi en ole pysynyt laskuissa, mutta sen verran runsaasti niitä on, että jopa allekirjoittaneen sisäinen sihteerikkö on joutunut myöntymään ja jättämään osan niistä tyhjäksi. Kaksi vetoketjullista sisätaskua säilövät kaiken sellaisen mikä ei voi hukkua ja muihin taskuihin olen pyrkinyt järjestämään tavarat jotakuinkin muistettavasti. Tässä päivänä eräänä huomasin kuitenkin puhisevani ääneen kun yritin julkisessa saniteettihuoneessa etsiä muuan pienikokoista naistentarviketta, joka oli aika monen käännön ja kurkistuksen takana. Löytyi, onneksi, vaikka kylmä hiki jo käväisikin otsalla. Oven takana joku ehkä kummasteli sitä puuskahtelua.

Vakikäytäntööni kuuluu kuljettaa mukana nippua huulipunia ja -kiiltoja varmuuden vuoksi ja siksi siirtolaukussa on oltava tilaa. Kuvan koko sisältö mahtuu laukkuun ihan nikottelematta ja vaikka siinä karsimisen varaa olisikin, tällaista määrää kuitenkin todellisuudessa aina raahaan mukanani. Olisi ihanaa olla niin järjestelmällinen, että joka aamu aina tyhjentäisin pikkulaukun ja siirtäisin sieltä pois (ja oikeille paikoilleen) kaiken sen sälän mitä en juuri tänään tarvitse, mutta myönnetään pois – ei tule tapahtumaan. Survon kassiin lisää tavaraa kunnes se ei enää mahdu kiinni ja sitten raakkaan sisällön ajantasaiseksi kerralla.

Neljä huulipunaa, neljä huulikiiltoa, yksi huulirasva, kaksi huultenrajauskynää (iik, nyrkillinen kynänysiä puuttuu!), peitevoide, puuteri, kynsiöljy, kahdet puuteripaperit (joita en koskaan oikeastaan edes käytä), hätävaratilkkeet, useammansorttisia lääkkeitä, nippu piilolinssejä, kaksi taittolusikkaa ja puhelin.

Haluaisin myös sisällyttää laukkuuni latterahaa ja kuulakärkikynän, mutta ne ovat valitettavasti jääneet roikkumaan elämänmittaiselle muistettavien asioiden listalle. Työmuisti on eittämättä uudelleenkäynnistyksen tarpeessa.

Pr-kuoressa oli myös hassu vaaleanpunainen avaimenperä, jonka otin käyttöön samaan syssyyn. Sen tarina on itseasiassa vähän samansuuntainen kuin vanhan nuottipussukan. Vanha napakoru oli roikkunut mukana jo monta pitkää vuotta eikä ollut kerta tai kaksi kun suljinnupit olivat pettäneet ja kaivelin avaimiani lumihangesta. Aika oli kivunnut jo korkealle, mutta aikaansaamiseksi vaadittiin taas ulkopuolinen sysäys. Väri ei ole pätkääkään mieleiseni, mutta jos ei kurkista lahjahevosen suuhun, niin ei pidä myöskään napiseman. Toisaalta vaaleanpunainen erottuu eteisen pohjattomasta avainkaukalosta helpommin kuin itse suosimani mustan ja metallin sekoitus, joten lieneekö tuo sitten niin vaarallista. Ehkä tämän persoonan kokonaisuskottavuus ei ole enää yhden avaimenperän varassa.

Ymmärrän avaimenperän ja laukun konseptin, mutta tämä seuraava kuva on lavastettu. Avainten paikka on taskussa, jolloin niiden läsnäolon voi maanisen monta kertaa tarkistaa ulko-ovella ennen sen sulkemista. Sisälläni tuntuu tämän avainasian suhteen asuvan pieni kultakala, joka ihan suvereenisti kahdessa sekunnissa unohtaa kaiken menneisyydessä tapahtuneen ja yllättyy iloisesti siitä, että valtakunta on sittenkin reilassa. Aika harvoin poistun ovesta ilman että rutistan avainnippua nyrkissä. Se on yllättävän hankalaa, jos toisessa kädessä on kaksi hätäistä paimenkoiraa ja roskapussi. Kukin on oman mielenrauhansa seppä.

Niin että kaiken tämän jaarittelun ja aforismisateen jälkeen olen valmis ilman silmien pyörittelyä nostamaan kädet ilmaan ja toteamaan että on se kätevä. Vetää sisäänsä kaiken mitä pitää ja helpottaa niitä aamuja, kun on mentävä kiireellä. Eli siis allekirjoittaneen elämänhallintamenetelmillä suunnilleen jokaista työaamua. Valokeilassa keikistellyt laukku on Insjön Inari ja sen tämänhetkinen OVH 38e.

*Laukku on blogin kautta saatu.*

14 vastausta artikkeliin “Insjö-sisälaukku

  1. Tommonen olis hirmusen näppärä jos vaihtelis laukkuja, tai käyttäis jotain matkalaukun kokosta säkkiä. Jälkimmäiseen toki syyllistyn koko kesän, mutten siltikään myönnä tarvitsevani apuvälineitä käsilaukkukaaokseen, vaikka lompakkoa joutuukin etsimään aina pitkään ja hartaasti.

    Laukussa on siis yksi vetoketjullinen sisätasku (avaimet) ja pieni sisäsivutasku ilman vetoketjua (puhelin ja bussilippu). Meikit matkaa omassa pussissaan ja ensiapusetti toisessa. Muuten kaikki lojuu hallittuna kaaoksena laukun pohjalla. Paitsi se lompakko joka piiloutuu jonnekin aina kun sen heittää takaisin laukkuun.

    1. Hihi, lompakkohippa on tuttu leikki! Jännää sinällään, kun mun lompakko on noin 1/3 koko käsilaukun tilavuudesta. Mutta se tunne, kun lompakko ei tartukaa käteen sieltä mistä sitä etsit.. :D

  2. Se on kätsä! Olen omaa Insjöäni rakastanut päivä päivältä enemmän! Laukku on siisti koko ajan ja sinne ei kerry enää mitään ylimääräistä :) huippu keksintö :)

    1. Siisti se on, mutta ei se sentään mun puolesta raivaa huulipunia! Hehah, sen päivän kun näkisi.. :) Eli täällä laukku täyttyy ajan myötä siinä missä muutkin, mutta materiaali on kyllä helppo pitää siistinä. :)

  3. Insjö on kyllä tosi kätevä tätä hoitolaukkuelämää suorittaessa. :’D Ainoa vaan että tämä pienempi malli on mulle pikkuisen liian pieni, kanniskelen mukana nimittäin aivan älyttömät määrät tavaraa!

    1. Joo mullakin se on aikalailla nafti, mutta jos hankkisin suuremman, sekin olisi parissa päivässä ihan piukassa. :/ Isomman käsilaukun osto olisi tämän myötä ajankohtainen, mutta taidanpa lykätä sitäkin siihen saakka kunnes tämä nykyinen tyyten lahoaa olalle. :)

  4. On tuo näppärä. Mulla on RedDogilta vastaava veska, kahdessakin koossa. Siinä ei ole niin paljoa taskuja ja ennen kaikkea siinä ei ole noita verkkotaskuja. Ihan riittävästi niihinkin mahtuu tavaraa ja ovat kyllä näppäriä laukku vaihdettaessa. Olen laukkuhullu ja niitä veskoja on kertynyt. Tarkoituksella pyrin vaihtelemaan niitä säännöllisesti, jotta tulisi kuoletettua sitä rahasummaa, jonka olen laukkuihin upottanut.

    Nauratti tuo mielikuva kahdesta paimenkoirasta, roskapussista ja avainnipun puristelusta. Niin tuttua ! Toki mun paimenkoirat on töppöjalkaisempaa ja matalempaa sorttia. Mulla on farkkujen vyölenkissä avainnauha viritettynä kiinni ja avaimet taskussa. Taputtelen sitten taskuani vähän neuroottisena ennen kuin lähden kotoa. Aivan kuin ne sieltä taskusta mihinkään katoaisivat! :)

    1. Heh, jep! Jokin niissä avaimissa tekee ihmislapsesta haavoittuvaisen. Ehkä mietin joka kerta ulko-ovea sulkiessani miltä tuntuisi jäädä niiden kahden pöhkön kanssa rappukäytävään odottamaan talkkaria ja siksi tekee mieli tarkistaa vielä viimeisen kerran, että se nippu todella on mukana. :D

  5. Nyt oli sellaista kirjallista ilotulitusta, että tuleva äikänope täällä myhäilee tyytyväisenä. Mahtava kirjoitus!

    Ja hei, tuo itse tuote… Olen katsellut sitä blogeista jo vaikka kuinka kauan, mutta koskaan en ole tullut hankkineeksi kun ”enhän minä nyt tarvitse”. Joka hemmetin aamu herään kuitenkin siihen tosiseikkaan, että enhän mä muuta teekään kun vaihtele laukkuja niiden kolmen-neljän vakituisen välillä ja tuo olisi ihan älynäppärä siinä hommassa. Vaan ei, muutosvastarintaa tuntuu täälläkin olevan.

  6. Jep jep. Minäkin nautiskelin kovasti ihan vaan tästä tekstinluvusta.

    Jos joskus rahatilanteeni on niin hyvä, että meikkiin käytetyn rahan jälkeen jää tarpeeksi hienoon laukkuun (ehkä jopa laukkuihin), niin sit hommaan sinne tuollaisen pussukan. Voi vaihdella laukkuja kätsysti ja tavarat pysyy järjestyksessä. Toistaiseksi mun Victoria’s secretin kassissa kun on keskellä yksi välipussukka ja kaksi muuta osiota, niin onnistun jo hävittämään lompakkoni ja kännyn päivittäin, mutta ei sinne kyllä insjö sovi.

  7. Hmm… kätevä tuo varmasti on, mutta mun silmään ruma. Vaikka se nyt pääsääntöisesti jääkin laukun sisälle piiloon, niin en tuota kyllä itse haluaisi omistaa. Hrr.

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.