Kesäsateisen maanantain piristeeksi tarjoillaan Viilankantoluvassa jälleen yksi (ja melko varmasti viimeinen!) päätähuumaava sitrusherkku. Ajauduin LivBoxista saadun kupongin myötä vierailemaan L’Occitanen liikkeessä Helsingissä. Olin juuri tehnyt sitruskokoelmaani täydentävän pysähdyksen Lushilla, joten en ollut aikeissa tehdä muuta kuin napata kylkiäisen kainaloon ja poistua paikalta. Samalla ovenanavauksella liikkeeseen marssi sisään pariskunta, joka suuntasi määrätietoisesti näyttävän esittelypöydän luo ja alkoi kysellä lisätietoja jostain uudesta tuoksusta. Olin itse vasta hiljattain havahtunut koko Verbenan olemassaoloon enkä ollut kartalla mistään uutuuslanseerauksesta, mutta jotenkin jäin sivukorvalla kuuntelemaan myyjän juttuja ja kun luokseni hakeutui palvelualtista henkilökuntaa, huomasin tahdottomassa tilassa muotoilevani lauseen, joka täysin vahingossa johti kohtaamaan elämäni herkullisimman hajuveden. Saanko esitellä: L’Occitane Verveine Agrumes.

Koko tuoksun nuuhkaiseminen kävi niin vahingossa, etten ollut ehtinyt hengittää vielä edes ulos, kun jo tiesin tarvitsevani tämän pullon. Alusi en osannut edes eritellä miksi tämä tuoksu löi niin voimalla jalat alta ja sai tähtipölyn leijailemaan silmissä, mutta nyt parin viikon käytön jälkeen tiedän jo. Se muistuttaa mojitoa. Se TBS:n vartalosarja, joka vei mennessään kaikki sitä tuoksuttaneet, muistatte? No se. Verveinessä ei tietääkseni ole limeä, mutta jokin tuoksun kirpeässä makeudessa muistuttaa siitä niin elävästi, että olen valmis nimittämään sitä mojitoksi. Tuoksumoukka palveluksessanne.

Tuoksu on vielä niin uusi, etten löytänyt sitä Fragranticasta (tai sitten en osannut etsiä) eivätkä sarjan kotimaiset nettisivutkaan kertoneet vielä kummosia. Rautayrittuutetta ja sitrusta – ehkä? Olen täydellisen hämmentynyt siitä onko tuoksun nimi tuo otsikkoon nostamani Verveine Agrumes vai nettisivuilta nouseva ehdotus ’Citrus Verbena’, joten saatan puhua nimestä päättömiä. Varmaa on, että ostamani tuoksu on osa ensierää, joka Helsingin liikkeeseen oli juuri pari viikkoa sitten saapunut, eikä sitä pitäisi olla saatavilla vielä mistään muualta. Aiemmin tuoksuttamani ja kehumani Verbena-tuoksu jäi kyllä rinnakkainnuuhkiessa täysin vaisuksi, joten jos tästä sekavasta rimpsusta jotain poimitte talteen, olkoon se tämä:

Helsingin L’Occitane-liikkeessä (Manskulla, ihan siinä kaiken melskeen keskellä) myydään uutta ja ihmeellistä sitruunalta ja kepeältä elämältä tuoksuvaa EdT-herkkua, joka on juuri saapunut hyllyyn. Jos liikut kaupungissa ja rakastat sitrustuoksuja, tartu ripaan.

Olen vastoin tapojani suihkinut pehmeänä sumuna laskeutuvaa tuoksua kaulalle ja ranteisiin melkein joka kerta kun ohitan kaapin päällä seisovan pullon ja ihan jokaikinen kerta kasvoilleni leviää onnellinen hymy. Tiedän, että olen menneisyydessä hehkuttanut jo monenmontaa sitrustuoksua, mutta kyllä tämä – tämä on kuulkaa se oikea. Tuoksun rapeus ja raikkaus ei ole kohdannut vertaistaan, vaikka kattavasti olenkin nenääni kirpeillä hedelmillä hellinyt.

Erityisen pitkäikäinen tuoksu tämä ei ole ja haikailen painavalle 100ml lasipullolle pikkuruista sisarusta, jota voisin kanniskella laukussa mukana. Olen jopa harkinnut hetki sitten jollain muulla tuoksulla täyttämäni Travalon suihkimista lavuaariin, jotta saisin täyttää sen uudelleen tällä ja tuoksua koko päivän keltaiselta eteläiseltä elämältä. Mmh.

Mennyt kevät on ollut kiistatonta sitrustuoksujen voittokulkua, mutta nyt paraati on löytänyt keulahahmonsa. Olen valmis julistamaan tämän tuoksun elämäni herkullisimmaksi kirpeänmakeaksi hajuvedeksi. L’Occitane – olen sinun.

* * * * *

I’m known to love my sours, but this time I’ve found The One. The search is over, this is it. The one and only citrus of all times.