Aika tarkalleen vuosi sitten kyllästyin laitojensa yli tursuilevaan ripsiväritilanteeseen ja kävin perkuulle. Liekö jotain tekemistä eilisen mansikkasavotan kanssa, mutta tänään tuli sama mieliteko huulikiiltojen kanssa.
Ostin jo tovi sitten taustalla näkyvän Palaset-lipaston (saatatte edelleen nähdä unia Saara Sarvaksen Palaset-seinästä) ja päätin, että säällinen määrä huulikiiltoja yhdelle ihmiselle mahtuisi siihen. No aika lähelle päästiin, mutta ainahan on hyvä jättää vähän kehitysvaraa.
Lähtötilanne kaikessa pölyisessä rujoudessaan näkyy tässä. Kiillot on summittaisesti järjestelty laadun mukaan (tavallinen, kimaltava, tussit, puikkokynät ja rasvat), mutta avonainen lokerikko on jatkuvassa kaaoksessa ja kauttaaltaan ällön pölykerroksen alla. Joku (siippa) voisi olla sitä mieltä, että siivouslaiskuudesta rangaistaan, mutta itsehän olen sitä mieltä että tulessa loikoilun sijaan mennään ja vaihdetaan parempaan. Säilytykseen siis.
Kävin kiillot yksitellen läpi seuraavien kriteerien perusteella:
1) Muutokset tuoksussa ja koostumuksessa – pilaantunut – MACin tunnistettavasta vaniljasta on iso apu.
2) Kunto – pakkaus hajalla, voiko korjata – Voi, jos se on Diorin ja perkeleen kallis.
3) Väri – tuleeko käytettyä vai ei – Hankalasti levittyvän ja epätasaisen mustanpuhuvan luumun aika on ohi.
4) Tunnearvo – vanhat MAC-kokoelmajutut – Itkunyykyparkujavonku.
5) WTF – miksi edes ostin – Tuijotan syyttävästi peilikuvaa ja pudistelen päätä.
Lopputulos: Jäljelle jäi 72kpl, poistoon meni 13kpl, tuomiota odottelee 17kpl ja vaille sijoituspaikkaa jäi 4kpl + kaikki laukkujen pohjalla pyörivät kiillot, joita en lähtenyt keräilemään. Säästäkää itseänne, älkääkä laskeko alkutilanteen yhteissummaa.
Heitin sumeilematta pois pilaantuneet huulikiillot ja järjestelin jäljelle jääneet kiillot kolmeen laatikkoon: Alimmassa tussit ja puikkokynät (27kpl), keskimmäisessä kimaltavat kiillot (19kpl) ja ylimmässä ns. tavalliset huulikiillot (26kpl). Kourallinen kiiltoja jäi vielä vaille loppusijoituspaikkaa ja jonkin verran hylsyjä ajelehtii myös käsilaukussa, mutta pääosin olen ihan tyytyväinen lopputulokseen. Tämäkin määrä on yhdelle ihmiselle vähän liioiteltu, mutta ainakin olen taas ajan tasalla ja saatan malttaa mieleni ennen seuraavaa impulssiostosta.
Pari inventaariokuriositeettia.
Olen saanut vanhenemaan kaksi MACin Viva Glam -hyväntekeväisyyskiiltoa ilman, että olen kertaakaan käyttänyt niitä. Poloiset yksilöt ovat VG Cyndi ja VG Gaga 2 ja niiden tuomiopäivä valitettavasti koitti ennen yhtäkään käyttökertaa. Ottakaa opiksi. Haluaisin myös säilyttää MACin vanhoja kausisävykiiltoja, vaikka ne eivät ole enää käyttökunnossa. Hylsyt ovat nättejä, mutta pitäisiköhän näistä nyt vaan rouheasti katkoa napanuora ja nakata kiertoon? Pullea Wonder Woman -huulikiilto on ensimmäinen MACilta koskaan ostamani tuote. Snif.
On vaikeinta luopua hyväkuntoisista tuotteista, joille ei ole käyttöä. Osoitan nyt sormella tuota oikean ylänurkan Mineralize Tinted Lip Balm -viisikkoa, joka on periaatteessa ihan kuranttia kamaa, mutta tiedän menneiden vuosien kokemuksella, etten koskaan tule tarttumaan niihin. Käytän joko kunnon huulikiiltoa tai -punaa tai vaihtoehtoisesti tuhtia huulirasvaa, mutta näihin välimuotoihin en ole koskenut varmaan pariin vuoteen. Olisi varmaan jo aika hyvästellä. Huulikiilloilla on valitettavasti se ikävä kierrätysnäkymä, että ne täytyy laittaa roskiin. Voisin hyvällä omallatunnolla kierrättää käytettyjä huulikiiltoja läheisille ystäville, mutta kaveripiiriini on jostain syystä siunaantunut hyvin kosmetiikkavastaista väestöä.
Alhaalla keskellä sijaitsee tuo kohdan 5. WTF-lokerikko, joka sisältää sekalaisia hassahduksia. Kirsikkakolan makuinen ja tuoksuinen tahmalähmä? Yh. Ben&Jerry’s -kirsikkakiilto? No joo, eaöoeaöei. Ei! Mitä oikein ajattelin? Henkkamaukasta ostettu söpö Minni Hiiri -kiilto? Periaatteessa ihan kiva hankinta – 9-vuotiaalle. Make Up Factoryn huulikiilto on vaan rehellisen inha koostumukseltaan. Paksu, tahmainen, hankala levittää ja täynnä joka paikkaan tarttuvaa pientä shimmeriä. Ei kiitos.
Olen mielessäni jo hetken tehnyt henkistä meikkivaraston karsintavaellusta ja nyt näyttää siltä, että olen pääsemässä vauhtiin. Tiedän näiden roskispostausten olevan vähän tunteita herättävä aihepiiri, mutta toivoisin että voimme yhdessä suhtautua tähän projektiin oivalluksen kautta. Sokean himohamstraamisen aikakausi on ohi ja nyt järkeistetään se, mitä järkeistettävissä on.
Liityttekö kannustusjoukkoihin?
Taustalla soi: Pharrel Williams – Freedom
* * * * *
Time to organize and time to let go. I’m struggling with way old MAC LEs, so pretty and so useless. What shall we do?
Mun pitäis tehdä sama. Juillen homehtunut huulipuna kuitenkin pelottaa, enkä oikein uskaltaisi avata paria vanhaa hylsyä. Sehä ei varsinaisesti tilannetta ainakaan edesauta, että hautominen jatkuu :D
Haha, no joo eipä ne siitä enää nuorene. Reippaasti vaan toimeen ja puhtaalta pöydältä eteenpäin. :)
Ehdottomasti liityn kannustusjoukkoihin! Kokoelmasi saa näyttämään omani hyvin hillityltä ;)
Jotenkin kummasti mullakin tuntuu lähipiirissä olevan porukkaa, joka ei meinaa innostua edes kosmetiikasta, jota saisi ilmaiseksi. Eilen viimeksi tarjosin ihotyypilleni sopimattomia (virtuaalinen sormenosoitus kohti Livboxia) avaamattomia voiteita ystävälleni, jolle ne mahdollisesti olisivat voineet sopia. Voiteet jäivät haltuuni :/ En tiedä olisiko värikosmetiikka uponnut yhtään sen paremmin.
Höh, kummaa sakkia! Mä sain jonkin verran ujutettua käyttökelpoista kamaa eteenpäin, mutta ne olivat suurimmaksi osaksi ihonhoitoa ja tukkajuttuja. Toki eipä käy ketään syyttäminen, toiset kun ovat vissiin löytäneet ne omat rajansa – kateellinen kai pitäisi olla? :D
Mulla on kaapissa pahvilaatikollinen meikkejä, joita en käytä, mutten myöskään raaski nakata pois. Järkevää :D. Muuten olen koettanut nykyään ensin vilkaista jemmoja ennen kuin ostan uutta :)
Tunnistan tilanteen. Olen yrittänyt tehdä ajatustyötä sen eteen, että ne voisi laittaa kiertoon tai ottaa käyttöön, mutta kun käytössä on jo sen verran repertuaaria, että tuntuisi tyhmältä ottaa jotain käyttöön vain korkkaamisen nimissä. Ehkä joku päivä laitan kirpputorin pystyyn. :)
Äääää miten voi pilaantua ennen ensimmäistäkään käyttökertaa?! :( Ja hei joo, mäkin haluan mun huulijutut Palaset-laatikoihin!
No äää tosiaankin, sanopa se. :/ Sain ne lahjoituksena ja valoin ne välittömästi tunnearvomuottiin enkä raaskinut edes kokeilla. Nyt ei tuoksu enää vanilja eikä tarvi kokeilla. Kannattiko? :D
Mulla on yksi sellainen LivBoxin kokoinen pahvilaatikko, jonne saa jemmata tunnesyistä. Se helpottaa henkisesti!
Ja onneksi voit käydä vaihtamassa noita pilaantuneita MAC-kiiltoja kuranttiin huulipunaan. <3
Jos tulee tarve päivittää isompaan ni saat multa sellaisen maksiboksin. :) Mä säästän tyhjät LivBoxit lentomatkoja varten, sopivan jämäkkää ja kevyttä pahvia ruttaantuvien asioiden kuljettamiseen. :)
Eikun sitä ei saa päivittää isompaan! Koska sitten lähtee tunnejemmailu lapasesta :D
Tiijän. Jaettu kalori = nollakalori.
Jep, täällä on menossa sama kaikkien meikkien kanssa. Mulla on tosin alunperinkin jo reippaasti pienempi kokoelma meikkejä, mutta ne vähätkin mitkä ei ole käytössä joutaa nyt mennä. Tai siis projekti on pidemmän aikavälin juttu, mutta aina kun on ekstra-aikaa, otan yhden laatikon käteeni, järjestelen sen ja heitän turhat pois. Tuntuu hyvältä aloittaa vähän niin kuin puhtaalta pöydältä! :) Ja hamstrata sitten lisää melkein luvan kanssa. ;)
Joo pidemmän tähtäimen projekti tääkin on, hulluksi tulisi jos pitäisi kerralla luopua kaikesta. :)
Mulla oli tänään sama projekti koskien kaikkia meikkejä. Kiikutin äidille ja siskolle kummallekin pari pussukkaa kaikenlaista kosmetiikkaa joka on vaan itsellä jäänyt käyttämättä. Kummaltakin sain isot kiitokset. Tosin äiti oli myös laskenut minkä rahasumman eestä annoin hänelle meikkejä, totesin ettei viittitä laskeskella. Vaikeinta mulla on erota poskipunista. Niitä jäi noin kolmekymmentä:) back to mac:iin kasaan sain viidennen tuotteen,voidemaisen poskipunan joka on parhaimmat päivänsä nähnyt. Kaipa sekin kelpaa siihen? Kyllä täytyy sanoa että toivoisin niin paljon että Muji rantautuisi suomeen, se helpottaisi tooodella paljon tällaista neuroottista järjestelijää.
Joo voi Muji, se ois kyllä timanttia. Mä oon raahannut Mujia Tukholmasta pala kerrallaan, mut mieluummin toki kantaisin isoa muovimötikkää vähän lyhyemmän matkaa. :) Niiden nettisivuiltahan sais tilattua, mut senttien laskeskelu ruudun äärellä ei oo yhtään niin inspiroivaa (ja järjestyksellisiä harhakuvitelmia provosoivaa) kuin suora hypistely kaupassa. :)
Mä en vaan lakkaa hämmästelemästä tätä määrää. Sikäli kuin tiedän, olen ystäväpiirini Innokkain kosmetiikan ostaja ja käyttäjä ja mulla ei siis ole näihin määriin verrattuna yhtään mitään…. Yhden vanhan huulikiillon heitin just pois, muutama vielä jäi. Jos on tuollainen määrä, niin miten kykenee valitsemaan, mitä aamulla laittaa…
Tässä on nyt syytä muistuttaa että bloggaaminen ja työ kosmetiikan parissa ovat omiaan edesauttamaan kokoelmien karttumista. Jos mulla esimerkiksi ei olisi työhistoriassa mitään kytköksiä kynsiin enkä hyödyntäisi niitä bloggaamisessa, en omistaisi kolmeasataa kynsilakkaa.
Valinnan vaikeutta kummasti suitsii se, että käytettävissä on rajallinen määrä aikaa. :) Toki tuosta joukosta väkisin seuloutuu ne ihan ehdottomat suosikit, joita tulee käytettyä useammin kuin muita, mutta toisaalta pyrin myös vaihteluun. Jos en parissa sekunnissa saa visiota siitä mitä haluan tänään, yritän keksiä jonkin sellaisen vaihtoehdon, jota en ole pitkään aikaan käyttänyt. Mitä enemmän meikkaa, sitä nopeammin tämä valintaprosessi käy. Näkisitpä sitä vastoin meikäläisen tekemässä valintoja vaatekaapilla – se se on nimittäin päättymätön Via Dolorosa. :D Pukeutuminen on mulle epämieluisaa pakkovalintaa siitä mikä on vähiten ikävän näköistä ja siihen jahkaamiseen saan kulumaan täysin rajattomasti aikaa. En juuri koskaan tiedä etukäteen mitä pukea, kaikki vaihtoehdot on vaan kokeiltava päälle yksittäin – onneksi niitä on kertynyt vähän hallittavampi määrä kuin meikkejä. :)
Ihanaa, lohdullista, huikeaa!! Nyt voin ihan hyvällä omallatunnolla ostaa vielä muutaman huulikiillon ja olen vielä kaukana tästä. Mutta kun niiiin tykkään kiilloista ja aina tulee vastaan joku ihanuus. Sitä paitsi pinkkiä on niin montaa eri sävyä. Eikö olekin??? :)
No on! Ja jos siitä ihan rehellisesti tulee hyvälle tuulelle, niin antaa palaa. Vasta siinä vaiheessa kun hyvä tuuli muuttuu ostomorkkikseksi on syytä miettiä kokoelman tulevaisuutta. :)
Aaaa, ihanaa, että muillakin on inventaariot menossa!
Huulijutut (116kpl, poislukien rasvat) ja poskipunat (44kpl) on jo urhoollisesti käyty läpi, mutta luomivärien kanssa meinaa taistelu-uupumus iskeä. Jokaisesta täytyy tottakai kirjata taulukkoon merkit, nimet, väriryhmät, värit, kimalteiden värit ja n. kaikki muut mahdolliset tiedot.
Tällä hetkelllä saldo 228 (+ muutamat tuplat), ja irtopigmenteistäkin on _vähintään_ kolmannes vielä luetteloimatta, painettuja en ole edes alottanut. :D:
Ehkä pitäisi aloittaa swatcheille pyhitetty blogi. :D
Haha, no kyllä noilla määrillä – ei muuta kuin toimeksi! :)
Näitä on mielenkiintoista (ja opettavaista) lukea, joten ehdottomasti olen kannustusjoukoissa mukana – cheerleader-puuhkien ja tanssimuuvien kera tietty :D
Hyvä hyvä, vielä mahtuu! Tässä savotassa saatetaan tarvita lainaksi jonkun muun henkistä selkärankaa, jos oma sattuu pettämään alta. :)