Okei, tunnustuksen paikka: meitsillä on ongelma. En enää osaa käyttää yhtä huulipunaa kerrallaan, vaan kerrostan pakonomaisesti kahta, kolmea tai jopa neljää huulipunaa päällekkäin. Kyllä, synkkyys on vahvasti läsnä, mutta haluaisin nyt silti pohtia tätä dilemmaa porukalla. Miksi on vaikea tyytyä yhteen, vaikka valinnanvaraa sekä koostumusten että sävyjen osalta piisaa kymmenittäin?

Kuvasin aiheesta tilittävän instavideosarjankin, mutta jätin sitten napsut julkaisematta kaiken informaatioarvon puuttuessa. Kivampihan se on tällaiselle pohdiskelulle omistaa kokonainen nettipoimuihin ikiajoiksi jäävä artikkeli, kuin tuhkana tuuleen katoava videoleike, eh.

Miksi en osaa? Miksi pitää aina hienosäätää, kerrostaa, tuunata, virittää ja parannella? Käykö teille koskaan niin?

Toki nykyinen meikkirutiinini on kieltämättä riisuttu, eli jos hätäisen peitepuikon ja kulmakynän lisäksi liipaisen vain huulipunaa, niin väliäkös tuolla, jos niitä siinä sitten osuu kohdakkain useampia. Mutta pohdituttaa silti tällainen pakkoliikehdintä, että miksei osaa päästää irti sen ekan hylsyn jälkeen.

Jaksatteko puida mun kanssa? Missä mättää? Tekeekö joku tätä samaa vaatteilla tai koruilla? Tai – oooh! – hiusten kanssa? Tai ruuassa – voiko senkin tuunaamisessa lähteä järki ja kohtuus?

Tässä meikissä neljä huulituotetta:

3 x MAC Retro Matte Liquid Lipcolor
Softly Rockin’ (metallinen vaalea persikka – alinna, koko huulilla, MIKSI)
In Retrograde (metallinen punainen – töpötelty sormella ohuesti koko huulille)
Fuchsia Flicker (reivipinkki – töpötelty sormella huulen keskiosaan)
Nivea Cherry Shine Lip Balm (löytö Turkista, iih! – kiiltona mattakakun päällä)

Ja tärkeinnä kaikista, onko sekä oireisiin että niiden aiheuttamaan huoleen riittävän jytyä lääkitystä?