Trallei! Nyt on päällä hyvä kirjoitusboogie, joten ylituotannon uhallakin rapisuttelen julki uusia juttuja kiivaalla tahdilla. Tänään haluan esitellä teille monien ylitsetursuavuutta kuvaavien adjektiivien kuorruttaman huulipunakokoelmani nukkesävyn, metallisen ruusunpunaisen kaunottaren: MAC Retro Matte Liquid Lipcolour  #133 Metallic Rose.

Tämä kullalla silattu, murrettu vanha roosa on nät-ti. Kuvat taittavat punan vähän liian lämpöiseksi, sillä se on aavistuksen viileämpi luonnossa, mutta en vieläkään osaa kutitella kameraani oikeista paikoista. Tykkään kerrostaa ja yhdistellä huulipunia, mutta tämän kanssa olen pidättäytynyt sekoitteluista, sillä sävy palvelee mieltymyksiäni sellaisenaan. Omaa vaaleaa ihoani vasten se on keskitumma, mutta vähänkin päivettyneempää ihoa vasten se olisi helppo luokitella vaaleaksi.

Valoa heijastava metallipinta on ihastuttava efekti muuten mattapintaiseksi kuivuvassa punassa ja  pysyvyydestä jo aiemmin juteltiinkin, täällä. Tähän samaan metallimattapunaperheeseen kuuluvaa violettia Atomized-sävyä moitin läpikuultavuudesta, mutta hänen ruusuisa metallisisarensa on tällä saralla erittäin yhteistyökykyinen ja peittää yhdellä helpolla kerroksella.

Metallisuus tuo punaan vielä rahtusen enemmän rouheutta tai jonkinasteista kuivuuden tunnetta, joten jos et pidä puuterisen kuiviksi kuivuvista huulipunista, mutta tykästyit palavasti sävyyn, ehdotan käyttämään tätä yhdessä huulivoiteen tai -kiillon kanssa. Taputtelemalla pienen määrän huulipunaa sormella huulirasvan tai -kiillon päälle tekee lopputuloksesta kauniin lasimaisen ja samalla sävy pehmenee vaaleammaksi ja hempeämmäksi – suosittelen kokeilemaan jos huulipunan kuivuus rassaa mutta kestävyys ja ruusuinen sävy houkuttavat. Rasvapohja tietysti syö aavistuksen muuten pomminkestävän mattapunan pysyvyyttä, mutta mikäli vaakakupissasi painaa enemmän miellyttävän liukuva tunne huulilla, voit testata rasvalaimennusta.

Vaikka juuri muutama lause sitten uhittelin, etten itse koe tarvetta kerrostaa tätä sävyä muiden punien kanssa, vaan että käytän sitä ihan normaalien ihmisten tapaan suoraan hylsystä huulille, on pakko tunnustaa että pikkuisen olen kuitenkin venyttänyt rajoja tämän nukkepunan käyttelyssä. Satutteko muistamaan vanhan kikkani hohtovoiteen ja huulipunan yhdistämisestä? No se nimittäin toimii tämän nestemäisen mattakoostumuksen kanssakin erittäin hyvin. Ja eihän voi olla väärin, että huulet ja poskipuna mätsäävät täydellisesti?

Viimeaikoina olen leikkinyt poskipunakemistiä enimmäkseen Lumenen uusilla hohtotipoilla enkä enää Strobe Creamilla (koska se, tuota, eksyi laumasta muutossa osapuilleen kaksi vuotta sitten), mutta idea on sama: yhdistä pikkiriikkinen tippa huulipunaa ja hohtovoidetta/-tippaa (tosi vähän, jos käytössä tuo Lumenen pipettihehku, ne on ärhäköitä), sekoita kämmenselällä ja painele poskille sormin tai siveltimellä. Tätä kosteaa seosta ei kannata pyöritellä puuteroidun tai mattapintaisen meikkipohjan päälle kovin dramaattisin liikkein, sillä meikkipohja saattaa närkästyä ja lähteä liikkeelle, mutta sillain varovasti taputi-taputi, kyl te tiiätte. Tai jos ette vielä tiedä, niin kokeilkaa. Toimii älykätsysti mm. aurinkovoiteen tai heleän BB-voiteen päällä ja talvikuivalla iholla tämä uutos taas saa ihon näyttämään vähemmän kuivalta.

Tämän sievän punan saa kopattua lähimmältä MAC-pisteeltä noin 26 € hintaan tai suoraan virtuaalikoriin esim. °eleveniltä (22,95 €). Lumenen pipettihehkun löydätte melkein mistä tahansa isommasta merketista tai °eleveniltä (29,70 €).

Jep. Eli vaikka erikseen alussa uhosin, että tätä voi nyt sitten käyttää ihan sillä tavalla normaalisti kun huulipunia yleensä, niin heti seuraavassa kappaleessa kuitenkin tyrkytin teille peräti kahta eri kerrostustapaa. Pitääkö tälle sekoitteluvimmalle nyt todella tulla loppu, vai vieläkö teillä riittää nälkää näille jipoille?