Hologrammipuuteri

Halpismerkki Essence on nyt kaikkialla. Kolmen euron ripsivärejä ja huulipunia, parin euron meikkikyniä ja jos jonkinlaisia innovatiivisuuden etulinjassa marssivia, pienen myyntierän erikoistuotteita tuntuu sihahtelevan silmille taukoamattomalla syötöllä tutuista blogeista ja perinteisistä naistenlehdistä. Koska henkilökohtaisen potentiaalini koko kokeilunhalu on vinksahtaneesti rajoittunut ruuan, urheilulajien tai ihmisten sijaan vain meikkeihin, olen itsekin saattanut varovasti ruokakauppareissulla vähän vilkaista. Sopiiko vaihtaa ajatuksia? Pöydällä nyt: Essence Holographic Loose Powder.

essence_loose_holographic_powder

Sinertävä hologrammipuuteri on yksi hassuimpia meikkiostoksiani. Sen käyttötarkoitus ja varsinainen jälki iholla ovat leiskuvassa ristiriidassa, sillä vaikka koen tarkastelevani nuorisolaisten meikkitrendejä kohteliaan käsivarsimitan päästä ihan neutraalisti ja siten olevani jollain lailla perillä nykyisistä meikkauksen tyylivirtauksista ilman tuomitsevaa puhinaa (no joskus lipsahtaa, mutta yritän parhaani) – joudun silti kysymään, kenen idea on ollut tehdä vipalla levitettävästä irtopuuterista hologrammihohtoisen sinistä? Wat.

essence_holo_powder

Jaetaan heti käyttötarkoitus kahteen: kuivana kesakoille tai kosteana limakalvojen läheisyyteen. Kuivana (ja etenkin vipalla levitettynä, huih) puuterin käyttötarkoitus jää etäiseksi kuin wifi-salasana kanalle. Voin toki tuputella hohtoputskua poskipäille pakkauksessa tulevalla vipalla, mutta miksi painelisin sitä nimenomaan vipalla, jonka jälkeä en voi hallita puoliksikaan yhtä tarkasti kuin siveltimellä? Siveltimellä jälki on ihan jees, mutta sormella jo aevan liian avaruushenkistä. Kuivana puuteri on jolteensakin katukelpoista, mutta heti, kun sen kostuttaa (joko sormen rasvalla tai vaikkapa erillisellä kosteussuihkeella), pigmentti nousee sellaisiin ilmakehiin, että siirtäisin sen silmää räpäyttämättä poskipäiltä luomille tai huulille – jossa se toimisi fantsusti! En ole perehtynyt inciin, joten en tiedä saako tuotetta varsinaisesti käyttää silmien lähellä tai huulilla, joten omalla vastuulla sitten leikkeihin, je?

essence_hohtopuuteri

Hohtopuuterin sininen kajo on siis vahva. Hassun vahva. Kuvaan sain tarttumaan vain kuivan ja kostean eron, mutta en sinisyyttä, joka tuntuu kameraltani olevan ympärivuotisesti kateissa. Vasemmalla kosteana, oikealla kuivana. Mutta näyttääkö tämä teistä nyt koko kasvojen puuterilta?

En omien kulttuuri- ja meikkauskäsitysteni pohjalta lähtisi suosittelemaan tätä meikin kiinnittämiseen koko kasvoille, vaan leikkivälineeksi jonkin toisen tuotteen sinistämiseen tai sitten todella ekstravagantteja kinkereitä varten sinne samaan laatikkoon, jossa jemmataan tuoksuvia pyyhekumeja ja hopeisia karvareunustakkeja. Onhan teilläkin on ollut sellainen?

Varsinaisen tuote-esittelyn jälkeen on annettava julkis-virtuaalinen taputus omalle olalle siitä, että kaikki tähänastiset Essence-ostokset ovat pysytelleet kohtuuden rajoissa. Halpojen ja pääosin toimivien meikkien edessä saattaisi heikompi hamstraaja sokaistua, mutta vaikka kokoelmani ei ole ollut yleisesti katsoen kohtuuden puitteissa enää vuosiin, olen onnistuneesti välttänyt hintalapun vetovoimaa ja arvottanut ostokset sen sijaan tarpeellisuuden mukaan. Tarpeellisuudesta käsitteenä voitaisiin tietysti varmaan tässä yhteydessä keskustella pitkään ja kiivain sanakääntein, mutta te jotka haluatte ymmärtää, varmasti saatte kiinni ajatuksesta. En tarvitse kahta tismalleen samansävyistä pinkkiä huulipunaa, vaikka toinen niistä olisi puoli-ilmainen. Enkä hassua kostean pinnan jättävää märkäpuikkoa, jos saman pinnan saa aikaan kosteusvoiteella ja öljyllä. Noin, taps taps.

Tämän sanottuani vinkkaan tsekkaamaan seuraavalla maidonhakureissulla esimerkiksi silmänrajauskynät, joita olen meikissä käyttänyt täällä ja täällä.

Oletteko te jo hurahtaneet pikku-eehen? Suosikit ja kokemukset kehiin!

 

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.